Koe uusi yle.fi

Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa – suomalainen ruokaketju haluaa osansa euroista

Hyönteistalousalalla on vahva usko siihen, että lainsäädäntö mahdollistaa lähivuosina joidenkin hyönteisten kasvattamisen ja jalostamisen ravinnoksi. Vahvan elintarvikeosaamisen Suomi pyrkii etunojassa mukaan kilpailemaan hyönteiseuroista. Hyönteiselintarvikkeiden kehittämisestä keskustellaan tänään valtakunnallisessa seminaarissa Seinäjoella.

Kotimaa
Syötäväksi kelpaavia hyönteisiä on jo nyt monenlaisia
Kuvassa ravinnoksi kelpaavia hyönteisiä. Ainakin jauhomatoja, kenttäsirkkoja ja sirkkajauhoa.Kari Ahotupa/Yle

Hyönteistalousalalla eletään toivossa, että Euroopan Unioni mahdolllistaisi lainsäädännöllisesti hyönteisten kasvattamisen ja jalostamisen elintarvikkeeksi jo ensi vuoden aikana.

Jos lainsäädäntö mahdollistaa hyönteiselintarvikkeiden tuotannon, suomalaiset elintarvikealan toimijat haluavat "jalkansa oven väliin".

– Olemme maailmalla tunnettuja muun muassa siitä, että elintarvikkeemme ovat jäljitettäviä ja laadunhallinta, tehokkuus sekä hygieniataso ovat korkeita koko tuotantoketjussa. Uskomme, että kun tuotanto käynnistyy, suomalaisella osaamisella ja tuotteilla tulee olemaan kysyntää, sanoo projektipäällikkö Esa Vuorenmaa Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Koko tuotantoketju vientituotteeksi

Seinäjoelle kokoontuu perjantaina hyönteistalousalan tutkijoita, tuotannosta kiinnostuneita yrittäjiä ja muita toimijoita keskustelemaan alan tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Onpa asiasta kiinnostuneiden joukossa ollut jo maatilojakin. Seminaarin järjestää Seinäjoen yliopistokeskus yhteistyökumppaneineen.

Sillä, että ollaan koolla Seinäjoella, ruokamaakunnaksi profiloituvalla Etelä-Pohjanmaalla, on järjestäjien mukaan vissi merkitys.

– Meillä on koko ruokaketju täällä, ja isoja toimijoita, jotka toimii koko ketjussa. Meillä on osaaminen ruokaketjuun ja siihen liittyvään teknologiaan, ja meillä on tehty tutkimusta aiheeseen liittyen. Lainsäädäntö etenee omaan tahtiinsa, mutta meidän tulee miettiä, miten hyönteisiä kasvatetaan, mistä niille saadaan ravintoa ja miten tuotteita kehitetään, Esa Vuorenmaa sanoo.

Heinäsirkka on yksi tutuimmista elintarvikkeena käytettävistä hyönteisistä.
Kari Ahotupa / Yle

Vuorenmaan mukaan tavoitteena olisi päästä tarjoamaan suomalaista osaamista aina kasvattamisesta lopputuotteeseen. Prosesseja, teknologiaa ja esimerkiksi hygieniaosaamista.

– Perjantaina koolla on yrittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita. On tahoja, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamisesta, lopputuotteesta ja kaikesta siinä välillä. Tapaaminen on ensimmäinen Suomessa, johon toimijat on koottu yhteen valtakunnallisesti.

– Maailmassa on jo arviolta kaksi miljardia ihmistä, jotka syövät hyönteisiä jokapäiväisenä ravintona. Ehkä me oppisimme käyttämään niitä myös ravintona, mutta ennen kaikkea oppisimme kasvattamaan niitä ja kehittämään tekniikkaa, millä niitä kasvatetaan. Niin, että siitä tulisi vientituote, Vuorenmaa visioi.

Ei ekstriimiä, vaan vakava juttu

Kun puhutaan hyönteisistä elintarvikkeina, puhutaan sekä eläinten että ihmisten ravinnosta. Hyönteisistä toivotaan uutta proteiinilisäkettä esimerkiksi papujen ja soijan rinnalle.

– Hyönteisjauhe, eli prosessoitu hyönteinen, on ehkä tärkeämpi myyntituote, mutta ihmisiä kiinnostaa tässä vaiheessa enemmän kokonainen hyönteinen. Rehukin kiinnostaa, mutta silloin puhutaan paljon suuremmista tuotantomääristä, Esa Vuorenmaa sanoo.

Suomalaisille esimerkiksi heinäsirkkojen maisteleminen on tuttua ulkomaanmatkoilta. Se on ruokaa, jota maistellaan "jos uskalletaan". Tästä imagosta haluttaisiin kuitenkin eroon.

– Hyönteisten syöminen esitetään aika pitkälle Suomessa semmoisena ekstriiminä, mutta oikeasti ihmiset syövät niitä todella paljon. Se, mitä haluamme tuoda on siihen se vakavuus. Hyönteiselintarvikkeet tulevat, ja me saamme nyt vaan päättää, olemmeko etunojassa vai jälkijunassa.