Pimeän pelko on geeneissä – ilman näköä ihminen on avuton

Kauhutarinat ja kummitusjutut saattavat herätä eloon pimeän koittaessa. Syy pelkoon voi olla aiheellinenkin, mutta usein näön hävitessä muut aistit herkistyvät entisestään.

terveys
Nukkuja näkee painajaista
Yle

Kummitusjutut muuttuvat pelottavammiksi, kun valot sammuvat ja hiljaisuus laskeutuu. Miksi?

– Ihminen on hyvin tyypillisesti päiväeläin, joka on suhteellisen avuton ilman näköaistia. Ihmisen hämäränäkö on tunnetusti tavattoman heikko verrattuna moniin yöeläimiin. Niinpä ihminen on suojaton pimeässä, ylilääkäri ja dosentti Hannu Lauerma kertoo.

Lauerman mukaan taustalla on ihmisen historia. Uhkat, petoeläimet ja viholliset ovat valmistaneet ihmisen suojautumaan.

– Pelolle altistavat geenit ovat aikanaan suosineet henkiinjäämistä. Jos pimeään on lapsuudessa liittynyt erilaisia tapahtumia tai pelottavat tarinat ovat ruvenneet kummittelemaan mielessä, voi pimeänpelosta koitua jopa ongelma. Silloin on kyseessä fobia, pelko ja ahdistustila.

On ristiriitaista, että toisaalta pelosta nautitaan ja toisaalta se tuntuu hyvinkin ahdistavalta.

– Kun ihminen jää yksin fantasioidensa kanssa, on pimeä erityisen pelottavaa. Seurassa pimeys ei yleensä erityisesti pelota, vaan tarinoilla voidaan vaikka leikitellä, jotka kutkuttavuudessaan voivat stimuloida. Ihminenhän nauttii kohtuullisesta määrästä pelkoa ja jännitystä, vaikkapa katsoessaan elokuvia, Lauerma miettii.

Pelosta voi päästä eroon

Yksin pimeässä aistit herkistyvät ja pienetkin narahdukset kuulostavat todellisuutta kovemmilta. Hannu Lauerman mukaan pimeänpelkoa lietsovat erilaiset tarinat ja pimeässä kerrotut jutut, joissa viihdearvo on lievemmässä muodossa ja se voi ottaa ylivallan ihmisestä.

– Pimeässä kuullaan enemmän, aistitaan ja ollaan varuillaan. Pienet näköhavainnot pimeässä voivat näyttää erittäin pelottavilta. Hahmoja ei välttämättä näy, mutta liikkeen kykenee juuri ja juuri näkemään. Se voi luoda mielikuvan jonkinlaisesta haamusta.

Henkilö astuu pimeään työhuoneeseensa.
Pimeänpelkoa voidaan hoitaa vähittäisellä altistumisella hämärälle ja pimeälle.Yle Uutiset

Pelosta voi päästä eroon, eikä pimeässä narahdusten kuuleminen ole välttämättä kiinni vilkkaasta mielikuvituksesta.

– Mielikuvitus on vaikea käsite tässä asiassa. Puhuisin enemmänkin erilaisista peloista, taipumuksesta paranoiaan ja yleisestä ahdistusherkkyydestä.

Seurassa pimeys ei yleensä erityisesti pelota, vaan tarinoilla voidaan vaikka leikitellä.

Hannu Lauerma

– Fobioita ei yleensä juuri koskaan kannata hoitaa lääkkeellisesti, sillä ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti pelko- ja ahdistusmekanismiin. Siitä kertyy paljon haittoja, kun tarkoitus on hoitaa vain tätä yhtä ainoaa asiaa. Psykoterapeuttinen hoito on parempi vaihtoehto, Hannu Lauerma sanoo.

Lauermaan mukaan pimeän pelkoa voidaan hoitaa menestyksekkäästi vähittäisellä altistumisella hämärälle ja pimeälle. Pimeään kannattaa totutella seurassa, jotta pelko ei saa ylivaltaa.

– Näin siihen pimeässä oloon vähitellen opitaan, kuten ihan mihin tahansa muuhunkin asiaan. Joissain tapauksissa hypnoosillakin voidaan luoda mielikuvia pimeydestä miellyttävänä asiana, jolloin ihminen on turvassa pimeässä.