Tuhkalannoituksesta vauhtia turvesoiden metsittymiseen – "Kyllä tässä on kahden metsän tarpeet"

Tuhkalannoitus on edullinen puuntuotannon keino. Sonkajärven Sukevan yhteismetsässä hyvin puuta kasvanut tuhkalannoitettu alue erottuu selvästi tuhkaamattomasta.

Kotimaa
Sonkajärven Sukevalla sijaitsevan yhteismetsän tuhkattu alue erottuu selvästi tuhkaamattomasta, muralle jääneestä alueesta.
Sonkajärven Sukevalla sijaitsevan yhteismetsän tuhkattu alue erottuu selvästi tuhkaamattomasta, muralle jääneestä alueesta.Antti Karhunen / Yle

Tuhkalannoitus on osoittautunut hyväksi keinoksi lannoittaa vanhoja, käytöstä poistettuja turvesoita. Tuhkalannoitusta on kokeiltu muun muassa Pohjois-Savossa Sonkajärvellä, missä tuhkaa ajettiin vanhaa suopohjaa olevalle metsäpalstalle kaksi vuotta sitten.

– Tuhkalannoituksen myötä taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Tässä on runsaasti luonnonkoivuntainta ja myös mäntyä on istutettu koemielessä. Kyllä tässä on ihan kahden metsän tarpeet, iloitsee Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö.

Sirviön mukaan valtaosa yhteismetsän käytöstä poisjääneestä turvetuotantoalueesta on tuhkattu ja se osa on lähtenyt hyvin kasvamaan.

– Meillä vapautuu vielä tulevina vuosina muutamia kymmeniä hehtaareja turvetuotannosta ja laitamme nekin kasvamaan metsää, ennakoi Sirviö.

Ne alueet, jotka yhteismetsässä jätettiin tuhkaamatta, ovat nyt mustalla muralla. Happamalla turvetuotantokentällä esimerkiksi pienet sirkkataimet eivät pääse kasvamaan.

Edullinen keino puuntuotantoon

Vuosittain turvetuotannosta vapautuu Suomessa 3 000 hehtaaria suota.

– Sille maapohjalle pitäisi keksiä järkevää käyttöä. Näitähän on laitettu jo maatalouskäyttöön ja tehty kosteikoita, mutta kaikki ei sovellu semmoiseen käyttöön, pohtii johtava asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta.

Remeksen mukaan tuhkalannoitus olisi paitsi välttämätön, myös edullinen keino puuntuotantoon. Vanhoille turvesoille tuhkaa saadaan voimalaitoksilta energiantuotannon sivutuotteena. Esimerkiksi Kuopion Energialta tulee vuodessa 2 500 hehtaarin alueelle riittävä määrä tuhkaa. Kaikkiaan voimalaitoksilta kertyy tuhkaa 600 000 tonnia vuodessa.

– Jos turvesoille saadaan hyvälaatuista puutuhkaa, niin saatavilla on kaikkia puun tarvitsemia ravintoaineita sopivassa suhteessa. Puutuhka on erinomainen metsityslannoituksen raaka-aine, korostaa Remes.

Kustannukset puhuttavat

Sonkajärven Sukevalla 60 vuotta sitten perustettu yhteismetsä on kooltaan 4 6000 hehtaaria ja siinä on mukana 340 osakastilaa. Osakaskunnassa mukana oleva Erkki Shemeikka myhäilee tyytyväisenä tuhkalannoituksen tuomiin tuloksiin.

– Olen kyllä tyytyväinen, mutta kyllähän tämä osakaskunnassa jakaa mielipiteitä kahtia. Itse olen sitä mieltä, että eteenpäin on mentävä, toteaa Shemeikka.

Hänen mukaansa kritiikkiä osakaskunnan keskuudessa on aiheuttaneet kustannukset ja se, mitä koko homma tulee aiheuttamaan.

– Tuottoahan ei saada heti, vaan kymmenien vuosien päästä vasta, tietää Shemeikka itsekin.