Uusi kaupunginpuutarhuri haluaa Vantaanjoen näkyviin Riihimäen kaupunkikuvassa

Riihimäen uusi kaupunginpuutarhuri Veera Valkama seisoo tyhjäksi imetyn lammen rannalla. Kaivinkone nostaa savisesta kuopasta ylös tonneittain liejua ja mutaa. Lampi on osa Vantaanjokea, jonka kaupunginpuutarhuri haluaisi nousevan jatkossa paremmin näkyviin kaupunkilaisten silmissä.

puistot
Nainen seisoo kaukana valkoisella sillalla ja ihmettelee tyhjää lammenpohjaa
Tältä näyttää osa Riihimäen Peltosaaressa sijaitsevan lammen pohjasta, kun siitä on nostettu lieju ja muta pois.Miki Wallenius / Yle

Riihimäen yleistä ilmettä paransi vuosikausien ajan kesällä eläkkeelle jäänyt kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund.

Idearikas mies omasi myös erinomaisia suhteita ympäriinsä ja niistä hyötyi kaupungin puistotoimi. Näin syntyivät muun muassa perhospuisto ja Uhkolansuon puistoatsaleakenttä kolme vuotta sitten.

Terolla oli sen verran isot saappaat

Veera Valkama

Muutaman vuoden Riihimäellä kaupungilla maisemasuunnittelijana töitä tehnyt Verera Valkama nousi lokakuun alusta Westerlundin seuraajaksi.

Edeltäjän isoja saappaita oli kuitenkin sen verran vaikea täyttää, että apuun tuli myös puistopuutarhuri Lasse Heikkinen.

– Jaoimme Lassen kanssa Teron hommat puoliksi. Terolla oli sen verran isot saappaat. Itse olen maankäytön suunnittelussa, jossa varmistan, että viheralueita on kaupungissa tarpeeksi ja mietin, miten niitä kehitetään.

Puistoista pitää käytännössä huolta Lasse Heikkisen johtama puisto-osasto. Sinne myös kaupunkilaiset voivat antaa palautetta viheralueistaan.

Joki kulkee takapihoilla

Erityisesti Veera Valkamaa kiinnostaa jatkossa nostaa Vantaanjoen asemaa Riihimäellä.

Nainen tarkastelee työasussaan kuusen havuisia oksia.
Riihimäen uusi kaupunginpuutarhuri Veera Valkama asuu Järvenpäässä. Suosikkipaikka Riihimäellä löytyy Hatlammin suolta, jossa maisemat ovat kuin Lapista.Miki Wallenius / Yle

– Pitää luoda ihmiselle mahdollisuus päästä Vantaan varrelle. Täytyy tehdä mukavia paikkoja, jonne voi mennä jokea katsomaan. Ilman suunnitelmia ja toimenpiteitä se ei sieltä nouse.

Valkama muistuttaa, että esimerkiksi Uhkolan kaupunginosan alueella joki tuntuu kulkevan ihmisten takapihoilla, mutta todellisuudessa joen ympärillä on puistoalue.

– Sitä ei tiedosteta, että joenvarsi on yleistä puistoaluetta. Sinne mahtuisi kyllä myös puistoraitti, Valkama pohtii.

Lampi oli ennen maauimala

Bad Segebergin puistossa, Peltosaaren koilliskulmassa on parin viikon ajan kunnostettu Vantaanjoen sivuhaarasta muodostunutta lampea.

Lampi oli ennen Peltosaaren kaupunginosan rakentamista maauimala, josta on yhä muistona lammen pohjalla tukeista tehty suorakaiteenmuotoinen puukehikko. Lampi on syvä, koska uimalassa oli myös hyppytorni.

Puistolampi kuivattiin ja siivottiin veteen heitetyistä romuista viimeksi parikymmentä vuotta sitten.

Nyt tehdyn putsauksen yhteydessä lammesta pelastettiin myös satoja järvisimpukoita, jota olivat puutarhureiden yllätykseksi viihtyneet ja lisääntyneet hyvin savipitoisessa vedessä.

Ruoppauksen yhteydessä lammesta nostettiin tonneittain liejua, joka levitettiin saman tien luonnontilassa olevalla puistoalueelle. Näin säästettiin kuljetuskuluissa.

Siihen saisi tulla enemmänkin hulevettä, jotta saisimme veden kiertämään

Veera Valkama

– Tämä lampi olisi hyvä paikka hyödyntää hulevesiä (sadevesiä). Siihen saisi tulla enemmänkin hulevettä, jotta saisimme veden kiertämään paremmin, tuumii Veera Valkama seuratessaan kunnostustöitä.

Keväällä Riihimäellä valmistui Vantaanjoen tulvansuojelusuunnitelma, jonka mukaan puistolammen rannalle tulee tulvapenger, joka estää veden nousun Marsinkadulle. Näin pääsi käymään vuonna 2004, jolloin useampi kerrostalo Peltosaaren alueella kastui.