Pitkä ja hyinen matka on iso terveysriski Eurooppaan pyrkiville - stressi ja rasitus voivat jopa tappaa

Balkanin halki kulkee tuhansia Eurooppaan pyrkiviä. Yksin Sloveniaan tuli keskiviikkona yli 12 tuhatta ihmistä. Joukossa on myös vauvoja ja pikkulapsia, raskaana olevia naisia ja vanhuksia. Kaikille muutaman asteen lämpötilassa tarpominen on suuri terveysriski.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijan terveysriskit
Yle Uutisgrafiikka

Slovenian ja Kroatian rajaseudulla kulkee kohti Eurooppaa tuhansia ihmisiä. Lämpötila on ollut päivisin kohtuullisissa lukemissa, korkeimmillaan 14-16 astetta. Mutta yöllä lämpö laskee 3-5 asteeseen, eikä tulijoilla ole telttoja tai huopia.

Kylmyys, rasitus ja käveleminen aiheuttavat jo liudan sairauksia flunssasta hiertymiin ja keuhkotulehduksista sydänoireisiin. Päälle tulevat suurissa ryhmissä oleskelun lisäämät tavalliset tartuntataudit. Sinänsä tulijoiden ei arvioida olevan erityinen tartuntatautiriski (siirryt toiseen palveluun), ja Maailman terveysjärjestö WHO pitää äärimmäisen pienenä riskiä sille, että tulijat tuovat mukanaan vaikkapa Ebolaa tai MERS-tartuntoja.

Moni on tehnyt jo monta päivää – jopa viikkoja – matkaa Kreikasta Balkanille. Matkalla ruoansaanti on ollut satunnaista, joten useilla on nälkä ja heikkolaatuisen ruoan ja juoman aiheuttamia vatsavaivoja.

Henkinen rasitus on suuri, taustalla usein vaikeitakin kokemuksia

Stressin ja epätietoisuuden aiheuttamat henkiset paineet ovat yleisiä.

Mutta suurella osalla kriisialueilta tulevista turvapaikanhakijoista on vaikeampiakin henkisiä ongelmia. Saksan psykoterapeuttien yhdistys arvioi (siirryt toiseen palveluun)syyskuun puolivälissä, että Saksan terveysjärjestelmä ei ole valmistautunut kasvavien turvapaikanhakijajoukkojen mielenterveydellisten ongelmien hoitoon. Psykoterapeuttien mukaan Saksaan jo aiemmin saapuneista pakolaisista 55 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa ja 43 prosenttia joutunut kidutuksen uhriksi.

Ainakin puolella on henkisiä ongelmia lähtömaassaan koettujen kokemusten tai vaikean pakomatkan takia.

Jatkuvasti muuttuvat tuloreitit vaikeuttavat avustamista

Suomen Punaisen Ristin Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelmasuunnittelija Niklas Saxén tunnistaa tilanteen jo siksikin, että hän oli alkuvuonna puoli vuotta töissä Jordaniassa pakolaisleirillä. Jordaniassa on yli 650 000 pakolaista enimmäkseen Syyriasta.

– Riippuu tietysti vähän siitä, miten pitkään turvapaikanhakija on ollut Syyriassa taisteluiden keskellä, mutta Syyrian sotahan on hyvin raaka ja humanitaariset seuraukset mittavat. Sieltä nyt poistuvat ihmiset ovat eläneet pitkään sodassa ja heillä on selviämisresurssit minimissään, kuvailee Saxén.

– Mielenterveydellisiä ongelmia on huomattavasti ja se on jotain, mihin me toivomme että täällä kotimaassakin voidaan tarttua.

Myös kroonisista sairauksista koituvat ongelmat lisääntyvät kriisien vaikeutuessa ja pitkittyessä.

– Usein ne vaatisivat jatkuvaa hoitoa. Hoito voi olla niin kallista, ettei pakolaisilla itsellään ei todennäköisesti ole siihen varaa. Ja kaikissa Syyrian lähimaissa terveydenhoitojärjestelmät ovat täysin ylikuormitettuja, eivätkä ne pysty hoitamaan riittävällä tasolla ihmisiä.

Tulijoiden valtava määrä sekä vähän väliä muuttuvat tuloreitit vaikeuttavat avustamista. Esimerkiksi Slovenian kautta alkoi virrata suuria määriä turvapaikanhakijoita vasta viime viikonloppuna.

Punaisen Ristin etu ovat paikalliset järjestöt, joiden kautta Balkanillakin jaetaan nyt apua. Lisäksi paikalliset järjestöt ovat esittäneet vetoomuksia, muun muassa Slovenia, Kroatia, Makedonia ja Serbia ovat pyytäneet tukea muilta Punaisilta risteiltä ja lahjoittajilta. Kansainvälinen Punainen Risti on vedonnut 13 miljoonan euron lisärahan saamiseksi Balkanille.