Tahtominen unohtuu arjessa – yksi asia ennustaa varmimmin eroa

Kumppanin hyvät puolet on arjessa helppo unohtaa. Tutkimusten mukaan tuhoavinta parisuhteelle on halveksunta, se ennustaa kaikkein varmimmin eroa. 19 vuotta yhdessä olleet Mari ja Timo etsivät parisuhdekurssilta neuvoja karikoiden välttämiseen.

Kotimaa
Ihminen ojentaa kukan toiselle
Enja Heikkilä / Yle

19 vuotta Mari ihastui Timon hymyyn ja Timo Marin silmiin. Marista Timo oli jämpti, aito ja rehellinen tyyppi, Timosta taas Mari oli ihanan iloinen ja puhelias.

Ihastuminen ja rakastuminen, niihin johtaneet, kaiken mullistaneet asiat, unohtuvat helposti arjessa.

On se kyllä aika rasittavaakin joutua puhumaan asioista, jotka normaalissa elämässä menevät vähän ohitse.

Timo

Kun Timo sai sähköpostiin tiedon Jyväskylän perheneuvolan Tahdolla ja tunteella -parisuhdekurssista, hän ajatteli heti, että se voisi olla juuri hänelle ja Marille hyvä juttu.

– Pääsyvaatimuksena oli, ettei ole mitään kriisiä päällä.

Kurssia on järjestetty jo vuosia, koska perheneuvolassa on huomattu, että parisuhteen vaikeudet näkyvät usein myös vanhemmuuden kysymyksissä.

Mari ja Timo ovat huomanneet, että olisi tärkeää ehtiä välillä pysähtymään parisuhteeseen littyvien asioiden äärellä.

– On se kyllä aika rasittavaakin joutua puhumaan asioista, jotka normaalissa elämässä menevät vähän ohitse. Onneksi kurssilla tehdään kahdestaan paljon töitä, ei tarvitse porukalle avautua, Timo sanoo.

Rauhoittumista riitoihin

Kurssilla Mari ja Timo ovat paitsi palauttaneet mieliin ensimmäistä kohtaamista ja toiseen liittyviä positiivisia asioita myös opetelleet riitelemään.

Sosiaalityöntekijät Marjo Makkonen ja Eeva Nyberg muistuttavat, että riitelyssä olisi hyvä olla valmis kuulemaan ja kuuntelemaan. Parasta olisi pystyä kertomaan asioista omalta kannaltaan ja olla valmis kuuntelemaan myös toista.

Halveksunta on varmin merkki ennustamaan eroa.

Sosiaalityöntekijä

– Tutkimusten mukaan tuhoavinta parisuhteelle on halveksunta, se on varmin merkki ennustamaan eroa. Samoin täydellinen vaikeneminen, toisaalta myös valtava kritisointi ja arvostelu, he sanovat.

Marin ja Timon kotona riita syttyy nopeasti ja yleensä ihan tyhmästä aiheesta. Ja yleensä silloin, kun aikaa ei ole, varsinkaan riitelyyn.

– Sen on huomannut, että riitelyssä pitäisi lähteä pikkuisen nykyistä rauhallisemmin liikkeelle, niin se rauhoittuisikin nopeammin, eikä jäisi jumiin, Timo sanoo.

Kotona riidoille on tyypilistä, että ääni korottuu liikaa.

– Ja kun toisen tuntee, tietää, mistä narusta nykäistä, että saa toisen kiihtymään. Pitäisi opetella olemaan sorkkimatta, Mari sanoo.

Yhdessäolo ei opeta ajatustenlukua

Useimmiten Marin ja Timon riidat syttyvät samoista asioista kuin monien muidenkin suomalaisten – ajankäytöstä.

Kurssi on muistuttanut heille puhumisen tärkeyttä: ei pidä olettaa mitään. Timon mukaan pitkä yhdessäolokaan ei opeta ajatustenlukijaksi.

Itsekin sitä sortuu helposti siihen, että jättää asioita sanomatta, ja sitten tulee riita.

Timo

– Pitää sanoa, mitä itse ajattelee ja kysyä, mitä mieltä toinen on. Itsekin sitä sortuu helposti siihen, että jättää asioita sanomatta, ja sitten tulee riita. Keskustelu on tärkeää, koska arkiset tunteet voivat olla raakoja ja raadollisia. Tahdolla pitäisi yhdessä pyristellä eteenpäin, Timo sanoo.

Kommunikointi on myös perheneuvolassa huomattu yhdeksi parisuhteiden yleiseksi kompastuskiveksi.

– Puhutaan ja eletään toisten ohi, ei olla yhtä aikaa läsnä, Makkonen ja Nyberg toteavat.

Aikaa ja arvostusta

Perheneuvolassa on huomattu, että perheiden ja pariskuntien on myös entistä vaikeampi löytää yhteistä aikaa. Neuvolan väki kehottaakin tietoisesti etsimään yhteisiä pariaikoja – ja paluuta yhteiseen olemiseen ja tekemiseen.

Se on nöyrtymisen paikka, jos jokin puristaa.

Mari

– Kohtaamisen mahdollisuuksia kannattaa vaalia: että niitä on ja niihin haluaa pysähtyä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on yksi perustarpeita, erityisesti siinä kaikkein tärkeimmässä suhteessa, parisuhteessa, sosiaalityöntekijät sanovat.

Myös Mari pitää tärkeänä, että he Timon kanssa jatkossa muistaisivat, ettei ole itsestäänselvää, että toinen jaksaa kulkea mukana.

– Kyllä se on tärkeää huomioida ja arvostaa toista. Tässä molemmat saavat katsoa peiliin. On nöyrtymisen paikka, jos jokin puristaa, hän sanoo.

Maria, Timoa ja sosiaalityöntekijöitä haastatteli Titta Puurunen.