Turvapaikanhakijan aktiivisuus helpottaa kotoutumista – töihin vaikka talkoilla

Turvapaikanhakijan aktivointi ja toimintakykyisyys helpottavat kotoutumista. Järkevän tekemisen puute on ongelma, jota yritetään ratkaista esimerkiksi talkoo- tai vapaaehtoistyön ja työkokeilumallin avulla.

Kotimaa
Miehiä kiinteistönhuoltotehtävissä
Nina Keski-Korpela / Yle

Lammin vastaanottokeskuksen Mainiemen hätämajoitusyksikössä on käynnissä kiinteistöhuollon koulutus maahanmuuttajille. Kolmen kuukauden kurssi on toinen laatuaan Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. SPR ostaa koulutuksen Tavastialta, turvapaikanhakijat täyttävät hakukaavakkeen vastaanottokeskuksessa ja haastattelujen jälkeen koulutukseen valitaan tusina opiskelijaa.

– Ryhmä harjoittelee kiinteistönhuollon tehtäviä: ulkoalueiden hoitoa, kuten nurmikonleikkuuta ja haravointia, pieniä huoltotöitä kuten palovaroittimien asennusta ja lukkojen huoltoa, kertoo kurssin vetäjä, rakennusalan opettaja Esko Vesala Koulutuskuntayhtymä Tavastiasta.

Kouluttaminen alkaa perusasioista. Monet tulijoista eivät olleet aiemmin tutustuneet suomalaisiin suojavarusteisiin ja esimerkiksi ruohonleikkuri oli aivan outo kapistus.

– Mukavia poikia, meillä on etupäässä somaleja ja myös albanialaisia. Tässä saa kohtalaisen hyvät perustaidot, suomalaiseen yhteiskuntaan opetetaan ja meidän työelämän perussääntöjä, kertoo Vesala.

Kevään ensimmäiseltä kurssilta kukaan ei ole työllistynyt alan töihin, mutta kun koulutuksessa suomen kieli tarttuu ja kouluttautuminen tulee tutuksi, niin osalle on auennut jatko-opiskelupaikkoja. Kurssilaisia on hakeutunut rakennusalan, kiinteistöhuollon ja logistiikan opintoihin Tavastiaan, kertoo Esko Vesala. Uusi ryhmä aloittanee kiinteistönhuoltokoulutuksen joulukuun alusta.

Kätevästi saa vain verokortin

Syyskuun lopussa Suomessa oli 337 400 työtöntä työnhakijaa. Näistä ulkomaiden kansalaisia oli 31 500, kertovat Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot. Työllistymistä estää heikko kielitaito ja huonot verkostot Suomessa. Maahanmuuttajat käyttävätkin tyottömyystukia kaksi kertaa yleisemmin kuin kantaväestö, kertoo Kelan helmikuinen tutkimus (siirryt toiseen palveluun). Maahanmuuttajien työllisyys kuitenkin paranee kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.

SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten yhteinen johtaja Minna Jussila Iittalan majoitusyksikön edustalla
Iittalan hätämajoituksesta on tekeillä yhteisöllinen vastaanottokeskus. – Meillä on kokki, joka tekee ruoat, ja jos asiakkaille pitäisi arabiankielisen hygieniapassikurssin, niin he pääsisivät auttamaan keittiötöissä, kuvailee Minna Jussila.Nina Keski-Korpela / Yle

SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten yhteinen johtaja Minna Jussila tietää, että turvapaikanhakijoiden työllistyminen on Suomessa hankalaa.

– Meillä on tämän kuuden ja puolen vuoden aikana, mitä itse olen ollut näissä töissä, ollut jonkin verran asiakkaita töissä, mutta usein lyhytaikaisesti, projektityyppisesti tai osa-aikaisesti.

Turvapaikanhakijan työnsaannissa on monia käytännön ongelmia. Hän ei esimerkiksi pysty avaamaan tiliä ilman henkilötunnusta, mutta verottajan kanssa verokortin hankkiminen sen sijaan onnistuu nopeasti ja helposti, kertoo Minna Jussila.

– Talkoovakuutuksella pystyy talkoilemaan ja lisäksi työtoiminnassa he tekevät erilaisia siivoustöitä, kiinteistönhuoltoa, haravointia ja vastaavaa vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa ja ohjauksella. On myös kehitetty työkokeilumalli, missä yritys voi sopia vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa, että asiakas tulee 3-4 viikoksi työkokeiluun ja saa siitä todistuksen.

Aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä

Ammattiliitto PAM on huolestunut pimeän työn tekijöiden reservistä ja työehtojen polkemisesta.

– Kyllähän se on mahdollista, mutta me ei haluta tukea sitä, vaan työkokeilu on määritelty tietyn ajan kestäväksi ja työnantaja ei voi ottaa uutta, seuraavaa työkokeilijaa heti perään, kertoo Minna Jussila.

Jussila muistuttaa, että turvapaikanhakijat itse haluavat tehdä töitä Suomessa. Vaikka sitten vapaaehtoistyötä, ainakin alkuun.

Mäntässä asiakkaat käyvät yhdessä SPR:n vapaaehtoisten kanssa ulkoiluttamassa vanhuksia ja siitä he saavat onnistumisen kokemuksia.

Minna Jussila

– Monella on unelmana työ, ja kun Suomessa on korkea työttömyys, tilanne on haastava ja hankala. Erilaisia aktivointiprojekteja kannattaa tehdä siksi, että kotoutuminen on helpompaa henkilöillä, jotka ovat pysyneet toimintakykyisinä ja tehneet aktiivisesti asioita.

– Vapaaehtoistyöhön asiakkaita on otettu mukaan. Esimerkiksi Mäntässä asiakkaat käyvät yhdessä SPR:n vapaaehtoisten kanssa ulkoiluttamassa vanhuksia ja siitä he saavat onnistumisen kokemuksia, että saavat olla itse tekemässä jotain, eikä aina vain olla kohteena. Näitä kokemuksia he tarvitsisivat enemmän.

Turvapaikanhakijoiden taustat vaihtelevat vuohipaimenesta kirurgiin. Jussilan mukaan hyvin harva ylenkatsoo mitään työtä.

– Tosi alusta ovat ihmiset valmiita aloittamaan, vaikka olisi koulutusta ja kokemusta. Luulen, että koordinoidun, järkevän tekemisen puute on se ongelma.