Tiilenmuru ja rautahilse ovat arkeologin lukukirja linnavuoren vaiheisiin

Pienet jäljet saattavat kertoa suuria asioita. Muinaisen pajan jäänteet viittaavat ratsuväkeä huoltaneeseen seppään. Kun linnavuoren muurinpohjasta löytyy tiilenmuru, se liittää linnaleirin oman ympäristönsä rakennushistoriaan ja aikaan, jolloin tiilirakentaminen tuli käyttöön. Röntgenkuvat paljastavat aikanaan sen, mitä paljain silmin ei näe.

Kotimaa
Arkeologit Janne Rantanen ja Jasse Tiilikkala Turun yliopistosta ja keskellä Reijo Hyvönen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä
Arkeologit Janne Rantanen ja Jasse Tiilikkala Turun yliopistosta sekä keskellä oleva Reijo Hyvönen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöistä etsivät Hangastenmäeltä paikkoja, joissa kaivaus todennäköisesti tuottaa parhaan tuloksen.Markku Karvonen / Yle

Janakkalan linnavuoret saavat maallikon mielikuvituksen laukkaamaan. Kun vanhastaan hyvinkin tunnetun Hakoisten linnavuoren naapurista paljastui Hangastenmäen linnavuori, se laittaa miettimään, mikä oli linnavuorien suhde ja miten se muuttaa kuvaa alueen historiasta. Lisäksi lähellä on vielä syrjäisempi Unikonlinna.

Parhaillaan arkeologit selvittävät Hangastenmäen historiaa: kuka sen rakensi, kuka siellä oli ja eli, miksi ja milloin? Alustavien arvioiden mukaan sitä on käytetty 1200–1300-luvuilla.

Historian maallikko tuntee tarinat Janakkalassa 3-tien kupeessa nousevasta Hakoisista: se saattoi olla Hämeen varhaisemman linnan paikka ja lännestä tulleiden uusien vallanpitäjien tukikohta. Maallikon mielikuvituksen kiitolaukassa Hakoinen näyttää rautakauden ja varhaiskeskiajan taitteen tärkeältä sisämaan hallintopaikalta. Vasta viime vuonna muinaislinnaksi todettu Hangastenmäki saattaisi olla sen turvana ollut sotilasleiri.

Janakkalan Hangastenmäen linnavuorelta paljastunut pajan paikka
Kahden puun kaatuminen tuulessa nosti esiin muinaisen pajan paikan nokimaata ja kivetystä. Rautaa pärskyi ympäriinsä kun seppä takoi.Markku Karvonen / Yle

Linnoillakin on luonteensa

Arkeologien ajatukset eivät ole valtavan kaukana maallikon mielikuvituksesta. Hangastenmäen jäljille pääsivät alkujaan historian harrastajat viime vuonna. Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysivät metallinilmaisimillaan useita sotaisaan historiaan ja ratsuihin liittyneitä esineitä. Heräsi ajatus ratsuväen käyttämästä tukikohdasta.

Syksyn kaivaukset viittasivat samaan suuntaan. Ne ovat paljastaneet muun muassa pajan paikan, kivilatomuksia, pieniä raudankappaleita ja selvittäneet muurirakenteita.

Muurin paikalta löytyneet tiilenpalat osaltaan ajoittavat rakennusvaiheita, mutta myös liittävät linnaleirin seudun muihin varhaiskeskiajan kohteisiin. Arkeologi Jasse Tiilikkala Turun yliopistosta pitää pajan löytymistä syksyn kiinnostavimpana löytönä, koska paja saattaa selittää linnaleirin ratsumiesten tukikohdaksi.

Hangastenmäen linnavuoren länsimuuriin tehty kaivaus selvittää muurin pohjan rakennetta.
Länsimuurin poikittainen kaivaus paljastaa, että muurin jäänteistä suurin osa on sammal- ja maakerrosten alla.Markku Karvonen / Yle

Sepän päätarkoitus oli pitää hevoset kengissä?

Linnavuoren koillisrinteeltä tuuli kaatoi onnekkaasti suuren kuusen ja männyn. Niiden juuret nostivat esiin kiviä ja maata, joita arkeologit lähtivät tutkimaan. Nokinen maa jo kertoi tulen käytöstä. Esiin nousseet ja kaivetut kivet vaikuttivat ahjon pohjalta.

Varmuus pajan paikasta saatiin magneetilla. Se keräsi maan seasta metallin hituja, jotka kertoivat sekä raudan kuumentamisesta että takomisesta. Muinainen, ehkä 1300-luvun varhaiskeskiajan seppä on alasimellaan sekä takonut rautaa että liittänyt kappaleita ahjohitsaamalla yhteen.

Paikalta löytyneistä rautaesineistä suurin osa oli joko hevosenkengän palasia tai kenkien nauloja. Panssarinuolen kärki viittaa myös aseiden valmistukseen. Vanhastaan linnavuorelta oli löytynyt kannus, joita käyttivät linnavuoren todennäköiseen käyttöaikaan ylempisäätyiset ratsumiehet. Kaikki tuo saa Jasse Tiilikkalan ajattelemaan, että Hangastenmäkeä hyödynsivät ratsain liikkuneet sotilaat. Eli se saattoi olla ratsuväen linnaleiri sotaisaan ja levottomaan aikaan, jolloin eri tahot taistelivat Hämeen herruudesta.

Arkeologi Janne Rantanen ja Janakkalan Hangastenmäen avattu todennäköinen kivilatomus, jonka merkitystä ei tiedetä.
Arkeologi Janne Rantanen ei osaa heti sanoa, mikä on Hangastenmäellä avatun kivilatomuksen merkitys. Vasta suurempi kaivaus toisi lisätietoa.Markku Karvonen / Yle

Vau, tiilenmuru!

Arkeologi Janne Rantanen näyttää Hangastenmäen länsimuuriin tehtyä pientä kaivausta. Korkean ja jyrkän kallion laella oleva selvä muuri vaikuttaa päällisin puolin olevan rivi suuria kivenlohkareita. Kaivaus kertoo, että niiden lisäksi muuri koostuu pienemmistä kivistä ja maasta. Kaivaus on kuitenkin liian pieni, jotta siitä voisi päätellä muurin rakennetta; onko hirsivarustuksessa ollut juurella kiven- ja maantäyteinen arkku, vai onko sitä tuettu muuten kivillä.

Hirsiarkkurakenteen tai pystypaalujen lisäksi käytössä voi olla myös salvottu seinä. Janne Rantasen mukaan on todennäköistä, että jyrkkä länsipuoli on vaatinut vain kevyen muurin. Eri puolilla linnavuorta on todennäköisesti käytetty erityyppisiä muureja, paikoin kaksinkertaisina. Se taas viittaa vahvaan linnoittamiseen.

Erityisen mielenkiintoisina löytöinä hän pitää muurin kaivauksesta löytyneitä tiilen paloja. Jos tiili ja muuri ovat samalta ajalta, ne liittävät muurin vaiheet aikaan, jolloin tiilen käyttö on tullut Hämeeseen, eli ehkä juuri 1300-lukuun. Vieressä Hakoisista on tietoja sekä esilinnassa että linnavuoren laella olleista tiiliuuneista. Hakoisissa kävijä näkee edelleen tallatussa maassa tiilen siruja. Tutkimus kertoo ovatko linnojen murut samaa alkuperää. Vanhastaan Hämeen vanhimpina tiilirakennuksina on pidetty Hämeen linnaa ja Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa.

Arkeologi Jasse Tiilikkala tutkii Janakkalan Hangastenmäellä avattua miekan ponnen löytöpaikkaa
Jasse Tiilikkala tutkii Hangastenmäellä avattua miekan ponnen löytöpaikkaa. Hautapaikaksi mäen rinne on hiukan omituinen. Ponsi osoittautui komeasti hopealla ja messingillä koristelluksi.Markku Karvonen / Yle

Hangastenmäessä riittää korkattavaa

Sekä pajan paikan löydöt että tiilen palat menevät tarkempaan tutkimukseen, joka kertoo ehkä enemmän niiden ajoituksesta. Syksyn pieni kaivaus Hangastenmäellä kävi läpi joitakin arvoituksellisia paikkoja ja edellisvuoden löytöjen kohtia, mutta jätti paljon edelleen tutkittavaa. Mahdollinen asuinrakennuksen paikka on edelleen koskematta.

Arkeologit ottivat talteen muun muassa 32 möykyiksi ruostunutta metallinpalaa, joista röntgenkuva saattaa paljastaa, mitä ne ovat olleet. Jälkityöt ovat vielä alkuvaiheessaan, joten kuva kaivausviikolta ei ole ehtinyt tarkentua.

Jotakin uutta röntgentutkimus on tuonut viime vuoden metallinilmaisinetsijöiden löydöistä: viikinkiaikaiset miekan ponsi ja keihään kärki ovat molemmat olleet komeasti hopealla ja messinkilangalla koristeltuja. Niidenkin tarkempi ajoitus on työn alla, koska aikakauden aseita ei vielä tunneta kovin hyvin.