Kaupungin rima korkealla: Hämeenlinna haluaa olla Suomen paras kotouttaja

Hämeenlinna aikoo olla turvapaikanhakijoiden kotouttamisen mallikaupunki. Eräs Hämeenlinnassa virinnyt ajatus on pikainen kotouttaminen. Esikotouttamisen nimellä kulkevassa ideassa vastaanottokeskuksessa asuvien ihmisten aktivointi aloitettaisiin heti, kun he sinne saapuvat.

turvapaikanhakijat
Timo Kenakkala
Hämeenlinnasta tulee Suomen paras kotouttaja, uskoo kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.Nina Keski-Korpela / Yle

Hämeenlinnalla on kokemusta turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskuksesta jo useammalta vuodelta. Vastaanottokeskus perustettiin Lammille 2009. Jo sitä ennen Hämeenlinna vastaanotti kiintiöpakolaisia.

Vaikka Hämeenlinnaan on tänä syksynä tullut paljon turvapaikanhakijoita, kaupunginjohtaja Timo Kenakkala sanoo, että tilanne on hallinnassa.

– Täytyy kyllä antaa meidän joukoille tunnustus siitä, kuinka nopeasti ja hyvin meidän organisaatio ja yhteistyökumppanit pystyivät syksyn tilanteeseen reagoimaan. Se osoittaa, että perusprosessit ovat hyvässä kunnossa, Kenakkala kiittää.

Jos turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saaneiden määrä kasvaa, silloin toki haasteetkin lisääntyvät. Timo Kenakkalan mukaan Hämeenlinnalla on kuitenkin kaikki edellytykset kotouttamisen ykköskaupungiksi.

– Rima on oltava erittäin korkealla. Meillä on kuitenkin sen verran luovaa ja hyvää innovatiivista, sitoutunutta joukkoa ja yhteistyökumppaneita. Kyse on koko prosessin viilaamisesta, sillä kasvavat volyymit tuovat lisähaasteita.

Turvapaikkaa hakevatkin tarvitsevat kotouttamista

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala puhuu esikotouttamisen tärkeydestä.

– Turvapaikanhakijoita tulee vastaanottokeskuksiin ja he odottavat päätöstä turvapaikasta. Tämä alkuvaihekin on erittäin tärkeä hoitaa, että siihen ei tule minkäänlaisia siirtymäjaksoja. Jos hakemuksen käsittelyaika kasvaa, se tuo entistä enemmän haasteita alkuvaiheeseen. Siinä mielessä esikotouttaminen on tärkeää.

Mies istuu kuulokkeet päässä.
Tilaajajohtaja Jukka Lindberg haluaa Hämeenlinnaan esikotouttamisen pilottiyksikön.Hannu Harhama / Yle

Samaa korostaa myös Hämeenlinnan sosiaalipuolen tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

– Turvapaikanhakijat joutuvat asumaan Suomessa vähintäänkin yli puoli vuotta, mahdollisesti jopa vuosia, ennen kuin he saavat tietää saavatko jäädä maahan pysyvästi. Siksi Hämeenlinnassa ollaan aloittamassa esikotouttamisen mallia.

– Mietimme sellaista konseptia Hauhon Mäntykotoon suunniteltuun vastaanottokeskukseen, jossa toteutettaisiin monenlaisia toimia, jotta turvapaikanhakijat eivät jäisi passiivisiksi sivussaeläjiksi, kertoo Lindberg.

Laaja paketti keinoja mietintämyssyssä

Jukka Lindbergin mukaan on tärkeää, että esikotouttamisessa on mukana kunnan lisäksi kolmannen sektorin toimijoita. Yhdessä saadaan laaja paketti erilaisia toimia, jotka aktivoivat turvapaikanhakijoita.

– Meillä on Hauholla mediapaja, jota tehdään aktivoinnin nimissä. Voitaisiinko sitä käyttää esimerkiksi kielen oppimiseen? Voisimmeko systemaattisesti rakentaa netin ylitse tehtävää kielenopetusta?

– Voisimmeko täyttää ihmisten päivää humanitäärisellä toiminnalla, jossa he pakkaisivat esimerkiksi sairaalatarvikkeita lähetettäväksi kehitysmaihin? Tietysti myös liikunta eri muodoissa on paitsi aktiviteetti, voi lähentää turvapaikanhakijoita ja kantaväestöä toimimaan yhdessä, luettelee Jukka Lindberg erilaisia mahdollisuuksia.

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala luottaa siihen, että Hämeenlinnaan onnistuu kotouttajana.

– Meillä on erittäin hyvät pohjat, meillä on kokemusta, meillä on näkemystä, joten uskon, että olemme tässä Suomen paras, vakuuttaa Timo Kenakkala.