Proteiinin ahmijat kuormittavat jätelaitoksia – Ravintoasiantuntija ei suosittele rahkan syömistä

Kuntoilijoiden harjoittama proteiinin tankkaus kasvattaa maito- ja lihatuotteiden suosiota. Samalla typpijätteen määrä kasvaa jätelaitoksilla. Eettinen kuluttaja suosii kotimaisia juureksia.

Luonto ja ympäristö
Elina Ovaskainen Aamutv:ssä
Kun käy ruokakaupassa, niin aikamoiselta yhtälöltä tuntuu se, että ostaisi terveellistä, vastuullista ja edullista. Aamu-tv:ssä saatiin siihen vinkkejä Motivan asiantuntijalta, kotitalousopettaja Elina Ovaskaiselta.

Monet jätelaitokset joutuvat kamppailemaan liian typen kanssa. Esimerkiksi kuntoliikkujien suosima rahka muuttuu elimistössä typeksi.

– Suositusten mukaan tarvitsisimme kaksi grammaa typpeä, mutta tällä hetkellä elimistöstämme irtoaa jätevesiin 15 grammaa, kertoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Motivan asiantuntija, kotitalousopettaja Elina Ovaskainen.

Kotimaiset vihannekset eettisimpiä

Vastuulliseen ruokavalioon pyrkivälle Ovaskainen suosittelee satokauden kasviksia. Juuri nyt hän suosisi sesongin kotimaisia avomaan juureksia ja kasviksia.

– Ne ovat siellä ulkona kasvaneet ilman ulkopuolista energiaa, niin mikäpä sen parempaa, kertoo Ovaskanen.

Myös talvella vastuullisinta ruokaa ovat kotimaiset juurekset, energiatehokkaasti säilöttynä.

Jos satokausi on parhaimmillaan lähtömaassa, ei ole epäeettistä syödä ulkomaisiakaan hedelmiä. Tehokkaat kuljetukset takaavat, että matka Suomeen muodostaa vain hyvin pienen osan ruuan ympäristökuormasta. Hyvä merkki hedelmää valittaessa on Ovaskaisen vinkin mukaan edullinen hinta.

– Kallein hedelmä ei nähtävästi myöskään ole sen kauden kasvis siellä tuontimaassa, kiteyttää Ovaskainen nyrkkisäännön.

Luomuruoka ei vähennä päästöjä

Luomuruokaa suosimalla tukee eläinten hyvinvointia, mutta päästöt eivät sillä vähene. Lehmän ilmavaivat ovat samanlaiset, oli lehmä sitten luomu- tai tehotuotettu, muistuttaa Ovaskainen.

Lihoista isoimmat ympäristökuormat on naudanlihalla. Possulla ja kanalla ympäristöpäästöt ja ilmastovaikutukset ovat Ovaskaisen mukaan yli kaksi kertaa pienemmät. Varsinkin naudanlihaa pitäisikin syödä nykyistä vähemmän.

Suomalainen lehmä päihittää ulkomaan sonnin

Kotimaisen naudanlihan ympäristövaikutukset ovat eurooppalaista pihvilihaa pienemmät, koska meillä syödään paljon lehmiä. Lehmät ovat lihan- ja maidontuotannon yhdistelmä, ja eläin on ollut tehokkaammassa tuotannossa kuin lihakarja.

Maito on suuripäästöinen eläinperäinen tuote. Ovaskainen suosittelee korvaamaan maitoa kaurapohjaisilla tuotteilla. Ne toimivat hyvin esimerkiksi kerman korvikkeina.

Juustokilon tuottamiseen tarvitaan 9–10 litraa maitoa.

– Ne pitäisi jättää sitten sinne herkutteluosastolle, juhlaruoaksi, opastaa Ovaskainen eettistä kuluttajaa juustoista.

Rasva kasvattaa kiloja ja ilmastokuormaa

Rasva voi uhata niin terveyttä kuin ilmastoakin. Ovaskainen suositteleekin välttämään rasvaa.

– Mitä rasvattomampi tuote, sen kevyempi ilmastokuorma, neuvoo Ovaskainen.

Ympäristöystävällisyys ja turvallisuus kulkevatkin usein käsi kädessä. Kasvisten suosimisella on monenlaisia hyviä vaikutuksia.

– Syödään enemmän kasviksia, vähennetään kovan rasvan määrää, niin kyllä me aika terveelliseksi saadaan ruokavalio, Ovaskainen lupaa.