Nuorten turvapaikanhakijoiden koulunkäynti alkaa usein elekielellä

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden koulunkäynnissä ei sännätä suoraan matematiikan pänttäykseen, vaan ensin haltuun otetaan suomen kieli ja kulttuuri. Alkumetreillä yhteistä säveltä haetaan muun muassa elehtien ja piirtämällä.

turvapaikanhakijat
Ala-asteen koululuokassa on myös maahanmuuttajien lapsia. Kuvan etualalla maapallo, joka on pyöritetty Indonesian kohdalle.
YLE

Kajaanin Kuluntalahden uuteen ryhmäkotiin saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat tarvitsevat pian perusopetusta. Ilman vanhempiaan maahan tulleiden lasten ja nuorten koulunkäynti alkaa suomen kielellä, mutta aluksi tarvitaan muitakin viestimiskeinoja.

– Voi olla, että nämä nuoret ovat jo opiskelleet vaikkapa englantia, jota voi käyttää apuna. Elekielihän se on aika vahva elementti näissä asioissa eli monella tavalla koitetaan viestittää, kertoo perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

Rissanen uskoo, että lapset ja nuoret oppivat kielen nopeasti. Tiukassa paikassa apuna käytetään kuitenkin tulkkeja.

– Uskoisin, että motivaatio on aika voimakas siinä vaiheessa kun maahan tullaan.

Tällä hetkellä Kajaanissa on kaksi maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokkaa ja pian ryhmiä perustetaan kaksi lisää. Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia turvapaikanhakijoiden ja maahan jääneiden lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksesta.

Valmistavassa opetuksessa keskitytään suomen kielen ja kulttuurin opetukseen. Tavalliselle koululuokalle oppilaat siirtyvät noin vuoden kuluttua.

– Sanavaraston kartuttaminen on keskeisin asia. Jos kieli opitaan nopeasti, tavalliseen luokkaan voi siirtyä nopeassakin tahdissa.

Uuden ryhmäkodin asukkaat odottavat koulun alkua

Kajaanin Kuluntalahteen perustettiin viime viikolla uusi ryhmäkoti, missä asuu ilman vanhempiaan maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Ryhmäkotia operoivan Hoivataito Oy:n Jussi Nymanin mukaan arki on lähtenyt rullaamaan hyvin.

Ryhmäkodissa asuu 17 ilman huoltajiaan maahan tullutta lasta ja nuorta.

– He ovat tulleet Suomeen vasta ja kulkeneet pitkän matkan. Lapset odottavat, että pääsisivät kouluun mahdollisimman pian, Nyman kertoo.