Myyttejä, suojaa ja pysyvyyttä – hautausmaan kiviaidalla on ollut monta merkitystä

Vanhassa hautausmaalaissa on aikoinaan on ollut maininta, että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi. Vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden ympärillä onkin massiiviset kiviaidat, mutta uusien tai laajennettujen ympäriltä ne monesti puuttuvat. Teologian tohtori Ossi Haaramäki tuntee aitaan liittyneitä uskomuksia ja tietää, että kiviaidalla on symbolinen merkitys pysyvyyden edustajana.

ilmiöt
Massiivinen kiviaita kirkon ja hautausmaan ympärillä.
Massiivinen kiviaita kirkon ja hautausmaan ympärillä.Antti Kettumäki / Yle

Teologian tohtori Ossi Haaramaki kävelee Nurmon kirkon pihamaalla ja ihastelee massiivista kiviaitaa. Se on noin 1,5 metrin levyinen ja noin metrin korkea.

– Kiviaita kertoo paikan pysyvään suojelemiseen ja varjelemiseen liittyvistä asioista. Menneet sukupolvet tekivät monilla kirkon alueilla paljon näitä aitoja ympäri Suomea. Monia on hajotettukin osittain, mutta aina joku pala on jätetty näkyville.

– Jokaisella hautausmaalla on oma ohjesääntönsä ja niissä mainitaan, että pitää sallia hautarauha ja sitä ei saa häväistä, eikä väärällä tavalla sen hyvyyttä rikkoa symbolien osalta. Näillä on siis lakiinkin perustuvat sääntönsä, Ossi Haaramäki sanoo.

Ossi Haaramäki katsoo vanhan kiviaidan päälle kasvanutta sammalta ja jäkälää.
Teologian tohtori Ossi Haaramäki ihastelee puolisentoista metriä leveää ja metrin korkuista aitaa.Antti Kettumäki / Yle

Haaramäki muistelee Nurmon kiviaidan ikää.

– Osa kiviaidasta on peräisin 1600-luvulta eli siltä ajalta, kun nykyisen vieressä oli edellinen, pienempi kirkko, joka purettiin 1770-luvulla, kun uusi tehtiin.

Ossi Haaramäki miettii tovin kysymystä, miksi ennen tehtiin massiiviset kiviaidat.

Kiviaidassa on myös pysyvyyden ja jatkuvuuden merkki pyhälle paikalle

Ossi Haaramäki

– Minä luulen, että haluttiin pitää omien sukuhautojen pysyvyys. Siinä on paikkakunnan ihmisten ajatus siitä, että ei ympärillä voi ollla mikä tahansa risuaita. Kiviaidassa on myös pysyvyyden ja jatkuvuuden merkki pyhälle paikalle. Sukupolvesta toiseen se on ihmisten viimeinen lepopaikka. Aita suojaa myös villieläimiltä.

Omituisiakin luuloja ollut

Ossi Haaramäkeä huvittavat vanhat luulot hautausmaiden kiviaidoista. Hän kertoo kuulleensa myytin, että aidat olisi rakennettu ehkäisemään vainajien karkaaminen hautausmaalta.

– Jotkut ovat päätelleet siihen suuntaan asioita, mutta ei ainakaan luterilaisella ajalla enää ole tälläisia ajatuksia ollut, Haaramäki nauraa.

Nurmon kirkon portti ja kiviaita.
Nurmon kirkon portti ja kiviaita.Antti Kettumäki / Yle

– Aikoinaan muinaissuomalaisten heimojen keskuudessa on ollut erilaisia käsityksiä. Silloin vainajia todella palvottiin siten, että haudoille vietiin jopa ruokaa ja siten lähestyttiin omia pyhiä paikkoja. Silloin oli ehkä sellainen ajatus, että lepytetään vainajia aitauksella ja paikan suojelemisella. Opetuksen syventyessä seurakunnissa ei tällaistä selitystä enää ole ollut.

Kiviaidat kuuluvat kirkkojen ja hautausmaiden symboliikkaan.

– Tämä on mahdollisimman pysyvä paikka. Kiviaita kertoo pitkästä muuttumattomuudesta ja se antaa ihmisille turvallisuuden tunteen.