Työajoissa pidetään kiinni vanhasta, vaikka vireämpi työntekijä olisi tuottavampi

Jos työntekijä saisi valita, mihin kellonaikaan hän tekisi työpäivänsä, tehokkuus ja tuottavuus ja sitä myötä kansantalous kohenisivat merkittävästi. Vireyden tuoma työhyvinvointi on tuottavuustekijä, mutta työajoissa pidetään kiinni menneestä.

Kotimaa
Keskusvirastotalon ovesta heijastuu ihmisiä
Mari Siltanen / Yle

Työaikojen nykyistä vapaampi järjestäminen esimerkiksi työntekijän luontevan vuorokausirytmin mukaisesti parantaisi työn tehokkuutta ja voisi tuoda merkittävän parannuksen yritysten tuloksentekokykyyn.

Työelämän tehokkuutta muun muassa Lapin yliopistossa tutkinut Marko Kesti on laskenut, että jos työhyvinvointi, motivaatio ja vireys paranisivat työntekijällä viisi prosenttia, se nostaisi työntekijäkohtaista tulosta yrityksissä jopa pari tuhatta euroa vuodessa.

– Vaikutukset ovat tietysti organisaatiokohtaisia. Mutta työhyvinvointi on tuotantotekijä, ja kun työssä viihtyminen ja motivaatio paranevat mieluisampien työaikojen myötä, tehollinen työaika lisääntyy, Kesti sanoo.

Vapaus sopii varsinkin tietotyöhön

Kestin mukaan erityisesti tietotyössä vapaammat työajat olisivat suuri mahdollisuus parantaa tehokkuutta. Jos ihminen ei ole vireä joutuessaan työskentelemään itselleen epäedulliseen aikaan, työaikaa kuluu haukotteluun ja teho laskee.

– Se on hyvin verrattavissa siihen, että esimerkiksi kirvesmiehen töitä joutuisi tekemään huonoilla työkaluilla, Kesti vertaa.

Kestin mielestä asia tulisi ottaa esille nyt, kun Suomessa painitaan kilpailukykyongelmien kanssa. Hänen mukaansa jopa puolet yli kymmenen hengen yrityksistä tekee nollatulosta. Tämä koskee noin 400 000 työntekijää.

Yritykset auki silloin kun asiakkaat ovat liikkeellä

Kesti kiinnittäisi työaikojen ohella huomiota myös yritysten aukioloaikoihin. Hänen mielestään liikkeiden kannattaisi olla auki silloin, kun ihmiset pääsevät niissä asioimaan.

Kansantalouden kannalta on ongelmallista, jos ihmisten pitää ottaa vapaata palkkatyöstä päästäkseen kuluttamaan palveluita tai asioimaan yrityksissä.

– Tietynlaisesta joustavuudesta olisi etua kaikille, Kesti painottaa.

Kuntapuolella tehollisen työajan lisääntyminen voisi tarkoittaa sitä, että ylitöitä voitaisiin vähentää, mikä toisi säästöjä.

Työntekijöiden halujen lisäksi työn tekemisen ajankohtaan vaikuttavat luonnollisesti muun muassa lainsäädäntö, työsopimukset ja työn luonne.