Yksi sarjayrittäjä vähemmän – onko aivovuoto Suomesta taas kasvussa?

Suomesta lähtee pieniä innovatiivisia kasvuyrittäjiä ja myös yksittäisiä yrittäjiä entistä enemmän ulkomaille. Onko meneillään aivovuoto vai aivan tavanomainen kasvuhakuisuus?

talous
Olli Muurainen
Olli Muurainen, toimitusjohtaja, Management EventsYle

Tänä syksynä se varmistui. Tapahtumajärjestäjä Management Eventsin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Olli Muurainen muuttaa Singaporeen.

Muurainen ei ole lähelläkään Portugaliin karkaavaa ex-yritysjohtajaeläkeläisen prototyyppiä. Hän on parhaassa iässä oleva yrittäjä, sijoittaja ja ideamoottori. Sellainen kaveri, joka voisi osaltaan palauttaa Suomen kasvu-uralle.

Monen mielestä Suomessa maksetaan liikaa veroja, mutta verotus ei ole Muuraisen lähdön syy. Kasvavat markkinat löytyvät hänelle tällä hetkellä nimenomaan Kaakkois-Aasiasta.

– Minulle se verotus ei ole tämän muuttopäätöksen taustalla miltään osin, vaan kyllä kyse on siitä, että se on yritykselleni tällä hetkellä parempi suunta. Yrityksen etu ohjaa omia päätöksiä, sanoo Muurainen.

Ihan untuvikkona maailmalle ei mennä, sillä Management Events toimii jo 11 maassa. Pääkonttori jää toistaiseksi Suomeen, sillä yhtiöllä on "suomalainen sielu", sanoo Muurainen. Toiminnan siirtäminen kokonaan ulkomaille ei ole tähtäimessä.

Kasvuyritykset hakeutuvat lähinaapureihin

toimistotyöntekijöitä tietokoneidensa ääressä
Management Events toimistoYle

Yhä useampi kasvuyritys hakee uutta puhtia maailmalta. Lähtijöitä ovat muun muassa valmistava teollisuus, ohjelmistoyritykset, pelifirmat ja terveysteknologia. Pienet firmat karttavat isoja riskejä ja hakeutuvat pääosin lähelle naapurimaihin ja Pohjois-Eurooppaan, kertoo kasvavista yrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä.

– Länsi-Suomesta lähdetään Ruotsiin, Pohjois-Suomesta Norjaan, idästä Viroon. Aiemmin suuntauduttiin myös Venäjälle, sanoo Kangas.

Tekesin asiakkaina vuosina 2010–2013 olleiden pienten yritysten kasvu näyttää melko hyvältä. Neljän vuoden aikana palkansaajien määrä kasvaa 10 000 henkilöllä eli noin kolmella henkilöllä per yritys. Vienti kyseisissä yrityksissä kasvaa neljässä vuodessa 65 000 eurolla per yritys. Tekesin asiakkaat tekevät innovaatiotoimintaa, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä kaikista alle 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä.

Tekes huomauttaa, että huippumenestyjien rooli korostuu, sillä puolet pienistä innovaatioyrityksistä hiipuu tai ei kasva, ja vain yksi kymmenestä on huippumenestyjä, joka vastaa lähes täysin yritysryhmän menestyksestä.

Suomen Yrittäjissä trendi on havaittu viime vuosina, ja se on edelleen meneillään. Nuoret yrittäjät suuntaavat entistä enemmän maailmalle.

– Taustalla on varmaan tämä startup-huuma, osittain myös sitten se, että nuoremmat sukupolvet, nuoremmat yrittäjät ovat luontaisesti kielitaitoisempia ja kansainvälistyneempiä ja sitä kautta hakeutuvat herkemmin globaaleille markkinoille, sanoo järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.

– Havainto on ehkä jossain määrin leimallinen korkeammin koulutetuille nuorille kasvuhakuisille yrittäjille, jotka suuntaavat globaaleille markkinoille. Vaikka kyse on pienistä yrityksistä, niissä on jo ehkä jonkin verran rahoitusta kerättynä, kuvailee Mikkilä.

"Ollaan ongelmissa, jos takaisin ei haluta palata"   

Lähtemisen syitä pohditaan myös helsinkiläisessä ajatushautomo Demos Helsingissä. Yksi näkemys on, että keskiluokan on yhä vaikeampi löytäätöitä digitalisaation takia. Ja tutkijoita lähtee, kun yliopistoilta säästetään, kertoo ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Johannes Koponen.

Johannes Koponen
Johannes Koponen, tutkija, Demos HelsinkiYle

– Monille nuorille tutkijoille yliopiston tilanne on sellainen, että on houkuttelevampaa etsiä töitä ja kiinnostavia paikkoja ulkomailta, arvelee Koponen.

Tulevaisuudenuskoakin voisi olla enemmän kotimaata kohtaan. On eri asia, pohditaanko asiaa pitkällä vai lyhyellä aikajänteellä, sanoo Koponen.

– Lyhyellä aikajänteellä meillä on tällä hetkellä aika negatiivinen tapa puhua oman maan tulevaisuudesta. Se vaikuttaa siihen, kuinka moni lähtee etsimään mahdollisuuksia jostain muualta. Moni ehkä jopa harkitsee toisen kerran, että tuleeko takaisin, pohtii Koponen.

Koposen mukaan lähteminen ei sinänsä ole pahasta, koska muualla voi oppia asioita. Ongelmia syntyy vasta sitten, jos lähtijät eivät halua palata takaisin.

– Ehkä tästä maasta olisi mielekästä tehdä sellainen, että tänne on kiva palata, eikä puhuta niin, että haluttaisiin estää ihmisiä menemästä ja olemasta uteliaita, pohtii Koponen.

Johannes Koponen luettelee syitä, miksi Suomeen on hyvä palata: koulutus ja lasten kokema turvallisuuden tunne muiden muassa. Näitä on hyvä ajatella, jos maailma jossain muualla alkaa näyttää liian kovalta paikalta.

Yhä useampi Muuraisen tuttava haluaa lähteä 

Yrittäjä Olli Muuraisen tuttavapiirissä moni kuitenkin harkitsee maastamuuttoa. Hän puhuukin ilmiöstä, jota kannattaa pitää silmällä.

– Itse tiedän viimeisen vuoden ajalta noin kymmenen maasta muuttanutta ja tiedän, että noin samansuuruinen joukko miettii sitä aktiivisesti. Vaikka kyseessä ei ole vielä mikään iso määrä, niin se on kuitenkin kasvava ilmiö, jota kannattaa seurata tarkasti, kehottaa Muurainen.

Kysyttäessä, miksi Suomi ei houkuta jäämään, vaikka yrittäminen on hallituksessakin korkeassa kurssissa, Muurainen vastaa, että ei yrittäjä pääministerinä pelkästään houkuta jäämään. Hänen mukaansa kyse on päätöksistä, ei niinkään siitä, kuka hallitusta johtaa.

Hän odottaa vielä muun muassa yrittämisen esteiden vähentämistä, kuten byrokratian ja työmarkkinoiden jäykkyyksien. Samalla Muurainen kehotttaa pohtimaan, miten ihmiset saataisiin yrittämään enemmän kannustamalla.

Korjaus 27.10. klo 9.20: Johannes Koposen nimi korjattu, aiemmin jutussa puhuttiin virheellisesti Joonas Koposesta.