Presidentti Niinistö kovasanainen Portugalin veropakolaisista: En ymmärrä alkuunkaan

Presidentti Sauli Niinistö on arvostellut kovasanaisesti Portugaliin veroja pakoon muuttavia suomalaisia. Niinistö sanoo, ettei ymmärrä veropakolaisuutta alkuunkaan, eikä myöskään Portugalin valtion toimintaa. Niinistö puhui Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa perjantaina.

talous
Presidentti Sauli Niinistö.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.Yle

Presidentti Sauli Niinistö on aiemminkin paheksunut Portugaliin veroja pakoon muuttavia suomalaisia. Perjantaina Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa Helsingissä presidentti oli harvinaisen kovasanainen.

– Minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos joku muuttaa Portugaliin. Mutta jos joku muuttaa Portugaliin tehdäkseen Portugalin erikoistarjouksen mukaisesti verovapaussopimuksen, niin sitä minä en ymmärrä alkuunkaan.

Niinistö kohdisti arvostelunsa paitsi veroja pakoon muuttaneisiin suomalaisiin, myös Portugalin valtioon. Niinistö ihmettelee, miksi EU antaa ylipäänsä verosopimuksille tilaa eikä yhteisiä säännöksiä ole olemassa.

– Minun arvosteluni ei kohdistu vain niihin ihmisiin, jotka näitä sopimuksia tekevät vaan myös Portugaliin valtiona. Että tarjotaan sellaista mahdollisuutta.

Niinistö sanoo kannattaneensa jo 90-luvulla sitä, että ainakin Euroopan unioni yhdistäisi veropohjaa koskevat säännökset yritysverotuksessa. Hän peräänkuuluttaa myös laajempia kansainvälisiä verosopimuksia.

Suomessa on käsitelty julkisuudessa useita tapauksia, joissa menestyneet yritysjohtajat ovat muuttaneet eläkkeellä Portugaliin maan suoman verovapaussopimuksen piiriin. Presidentti ihmettelee veropakolaisuuden logiikkaa.

– Minä en käsitä sellaista ajattelua, että lähdetään, Niinistö latasi.

Suomen ja Portugalin neuvottelut verosopimuksen muuttamisesta ovat tiettävästi loppusuoralla. Neuvottelujen tulosta on odotettu vielä tämän vuoden aikana.

Ei helppoa ratkaisua vaikka ei oltaisikaan eurossa

Niinistö kommentoi tilaisuudessa myös professori Sixten Korkmanin torstaina kohua herättänyttä lausuntoa, jonka mukaan Suomen eurojäsenyys oli erehdys.

– Kaikki riippuu siitä, minä ajankohtana sitä tarkastellaan. Ehdottomasti virhe on tehty siinä, että ei noudatettu niitä periaatteita, joita euroa luotaessa pidettiin ehdottoman tärkeinä.

Niinistö huomauttaa törmäävänsä devalvaatiohaikailuun aina silloin tällöin. Haikailuun liittyy presidentin mukaan se, että rahaliiton suurimmaksi viaksi on nähty, ettei Suomi pääsekään nyt devalvoimaan valuuttaansa.

– Ja sitten muistellaan sitä 1990-lukua, Niinistö sivalsi.

Niinistön mukaan aika lailla peittoon on jäänyt se, miten syviä kärsimyksiä jotkut suomalaiset saivat osakseen devalvaation vuoksi.

– Tarkoitan tietysti nyt niitä, joilla oli ulkomaista luottoa. Jos nyt devalvoitaisiin, ei se olisi mikään kivuton ratkaisu.

Niinistön mukaan pitäisi ymmärtää myös, että sama velkaantumisen vimma olisi vallinnut, vaikka Suomi olisi ollut markassa, koska ympäröivä maailma oli samanlainen. Velka olisi epäilemättä ollut joka tapauksessa euromääräistä, Niinistö pohdiskeli.

– Jos tänään fiktiivisessä markkamaailmassa päätettäisiin devalvaatiosta, niin huomenna heräisivät sitten asuntolainaiset, kunnanjohtajat ja valtiovarainministeriö siihen, että kas kummaa, velkamäärä kasvoikin aika tuntuvasti.

Niinistö kertoo käyneensä rahaliitosta paljon keskusteluja Saksan entisen valtiovarainministerin Theo Waigelin kanssa. Vakaus- ja kasvusopimus oli Saksankin näkemyksen mukaisesti tehtävä, mutta Niinistön mukaan silloin ei osattu ajatellakaan, ettei yhteisesti sovittu pidäkään paikkaansa.

Niinistö totesi, että jos tuolloin olisi osattu ajatella, etteivät sovitut periaatteet pidäkään paikkaansa, niin ei koko euroa olisi syntynytkään.