Tuhannet omakotitalojen asukkaat saivat tehdä itse kotinsa palotarkastukset – ja se kannatti

Palotarkastukset osittain korvannut omavalvonta otetaan käyttöön kaikissa Suomen pelastuslaitoksissa vuoden 2017 loppuun mennessä. Ensimmäisenä omavalvonnan aloittanut pelastuslaitos on ollut tyytyväinen käytäntöön.

Kotimaa
Osa omavalvontaomaketta.
Antti Eintola / Yle

Palotarkastukset osittain korvannut omavalvonta on käytössä jo valtaosassa Suomen pelastuslaitoksia ja lopuissakin se otetaan käyttöön lähivuosina. Ensimmäisenä omavalvontaa lähdettiin kokeilemaan Kymenlaaksossa vuonna 2011.

Omavalvonta tarkoittaa sitä, että pelastuslaitos lähettää omakotitalojen omistajille lomakkeen ja ohjeet, joiden avulla asukas tarkastaa paloturvallisuuden. Täytetty lomake on lähetettävä pelastuslaitokselle.

Pelastuslaitokset ovat hankkimassa yhteistä järjestelmää, jota pilotoidaan ensi vuonna. Kuntaliitosta pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen kertoo, että vuoden 2017 loppuun mennessä se on käytössä kaikissa pelastuslaitoksissa. Järjestelmä mahdollistaa myös omavalvonnan sähköisen asioinnin.

Omavalvonta ei korvaa palotarkastuksia kokonaan, vaan niitä tehdään edelleen kohdennetusti.

Vastausprosentti yllätti

Kymenlaaksossa omavalvonnan vastausprosentti on ollut noin 95, mikä on yllättänyt pelastuslaitoksen. Tänä vuonna lomakkeita on lähetetty 3 500 ja niistä on palautettu tähänmennessä yli 3 400.

Palotarkastuksesta huolimatta osalle asukkaista paloturvallisuusasiat saattoivat silti olla epäselviä.

Juhani Carlson

Pelastuslaitos tekee palotarkastuksen kaikkiin niihin omakotitaloihin, jotka eivät palauta omavalvontalomaketta. Käytäntö on paljastanut ne kohteet, joissa todella on tarvetta käydä paikan päällä.

– Yleensä näissä kohteissa valvonnalle on kohonnut tarve ja niissä on keskimääräisesti enemmän sellaisia paloturvallisuusasioita, joihin pitää kiinnittää huomiota, kertoo Kymenlaakson pelastuslaitokselta paloinsinööri Juhani Carlson.

Hänen mukaansa on myös huomattu, että lomakkeen palauttavat vastaavat kysymyksiin hyvin rehellisesti, eikä tässä juuri ole ollut ongelmia. Pistokokeita tehdään myös lomakkeen palauttaneisiin kohteisiin.

Omakotitalon palotarkastus maksaa 50 euroa. Jos omavalvontalomakkeen palauttaa pelastuslaitokselle, summaa ei tarvitse maksaa, vaikka pelastuslaitos joutuisikin käymään paikan päällä.

Omavalvonta tuo vaikuttavuutta

Omavalvontaa on Kymenlaaksossa pilotoitu parin vuoden ajanmyös kerrostaloissa, missä palotarkastaja käy yleensä poikkeuksetta myös paikan päällä, vaikka omavalvonta tehdäänkin.

Nyt meillä on paljon paremmin aikaa valvoa, että määräyksiä noudatetaan.

Juhani Carlson

– Kerrostalojen omavalvontaan siirryttiin, koska palotarkastuskäynneillä ei ollut riittävän hyvä vaikuttavuus. Palotarkastuksesta huolimatta osalle asukkaista paloturvallisuusasiat saattoivat silti olla epäselviä. Omavalvonnalla tavoitellaan lisävaikuttavuutta, selvittää Juhani Carlson.

Kerrostalojen omavalvonnassa jokaisen asunnon asukkaat täyttävät lomakkeen, minkä jälkeen esimerkiksi isännöitsijä vetää vastaukset yhteen. Näin jokaisen asuntokunnan on kiinnitettävä huomiota paloturvallisuuteen, mikä on lisännyt myös kiinnostusta asiaa kohtaan.

Ensi vuonna omavalvontaa lähdetään kokeilemaan myös rivitaloissa. Toimintaa on tehostettava, koska resurssit pienenevät. Carlsonin mukaan käytäntö on mahdollistanut sen, että valvontaa on pystytty tekemään paremmin.

– Nyt meillä on paljon paremmin aikaa valvoa, että määräyksiä noudatetaan.