Maahanmuuttajien työttömyys nujerretaan Saksan mallilla, sanoo taloustieteilijä

Miten maahanmuuttajat saataisiin töihin? Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen yhdistäisi työnteon ja sosiaaliturvan sekä pöyhisi työehtosopimuksia. Kysyimme keinoja maahanmuuttajien työllistymiseen myös kahdelta somalitaustaiselta naiselta.

A-studio
Antti Kauhanen
Derrick Frilund / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen ei epäile tarttua Ylen haasteeseen muotoilla viisi tehokasta keinoa maahanmuuttajien työllistämiseksi. Hänen mielestään avainasiat ovat sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistaminen.

– Ongelma on varmasti ratkaistavissa. Muuttamalla sosiaaliturvaa ja työehtosopimuksia voimme saada kysyntää ja tarjontaa matalapalkkatyölle. Näin saadaan maahanmuuttajien työllisyysasteet korkeammiksi, hän tiivistää ehdotuksensa.

Kauhasen mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa sellaiseksi, että palkkatyön ja sosiaalitukien yhdistäminen olisi nykyistä sujuvampaa.

– Meillä on lähdetty siitä, että kaikesta työstä saatavalla palkalla tulee elää. Tämä ei kuitenkaan toteudu sellaisten ryhmien kohdalla, joilla tuottavuus on alhainen, esimerkiksi puutteellisen kielitaidon takia.

Mallia Saksan työmarkkinauudistuksista

Kauhasen mukaan mallia voitaisiin ottaa Saksasta, jossa työmarkkinoita uudistettiin 2000-luvulla niin kutsutuilla Hartz-reformeilla. Niin kutsutuissa mini- ja midi-jobeissa ihminen voi tehdä lyhyttä viikkotyöaikaa ja tienata muutamia satasia kuussa. Toimeentuloa täydennetään sosiaalituilla.

Kiinnostavaa oli se, että esimerkiksi somalimiesten työllisyys paranee koko kymmenen vuoden Suomessa olon ajan.

Antti Kauhanen

Vastaavan järjestelyn Kauhanen haluaisi Suomeenkin, sillä Saksassa mini- ja midi-jobeja paiskivat nimenomaan entiset työttömät. Työllisyysaste on noussut.

Ensimmäiseksi Kauhanen kirjoittaa taululle sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämisen.

Vähintään yhtä tärkeänä työllistämisen keinona Kauhanen pitää työehtosopimusten avaamista.

Saksassa työehtosopimuksia on muokattu siten, että työajoista, palkoista ja muista työehdoista voidaan sopia paikallisesti.

Kakkoskeinoksi Kauhanen kirjoittaa joustavammat työehtosopimukset.

Saksan uudistuksia on kritisoitu siitä, että ne ovat edistäneet työmarkkinoiden jakautumista matalapalkka-aloihin sekä parempiin töihin, joilla tulee toimeen. Suomessa muun muassa SAK on varoittanut luomasta Suomeen halpatyön markkinoita maahanmuuttajille.

– Jos vaihtoehtoina on, että ihminen on heikommin palkatussa työssä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella, niin tämä on ihmisen itsensä kannalta usein kuitenkin parempi, vastaa Kauhanen.

– Kaikkien ryhmien tuottavuus ei kuitenkaan ole riittävä korkeasti palkattuihin töihin.

Tutkija: Miniduunit auttaisivat somalinaisia

Saksan järjestelmää on kritisoitu myös siitä, että mini- ja midijobeissa on enemmän naisia kuin miehiä. Kauhanen toteaa, että Saksassa naisten työssäkäynti on ollut vähäisempää kuin pohjoismaissa, ja mini- ja midijobeihin on tullut naisia nimenomaan työvoiman ulkopuolelta.

Muuttamalla sosiaaliturvaa ja työehtosopimuksia voimme saada kysyntää ja tarjontaa matalapalkkatyölle.

Antti Kauhanen

Kauhanen arvioikin, että keino purisi Suomessa esimerkiksi somalinaisten kehnoon työllisyysasteeseen, jossa osatekijänä on suuren lapsikatraan hoitaminen kotona.

Kauhasen esittämät keinot eivät ole uusia, sillä hänenkin taustayhteisönsä Etla on ehdottanut sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämistä keinoksi vaikeasti työllistyvien kantasuomalaisten työllistämiseen. Hän kuitenkin katsoo, että keinot pitää ottaa uudestaan esille, sillä Suomen talous on heikentynyt ja maahan odotetaan suurta määrää uusia tulijoita.

Taloustieteilijä muistuttaa myös, että rajut muutokset työmarkkinapolitiikassa eivät yksin riitä lääkkeeksi maahanmuuttajien työttömyyteen.

– Työllistymisluvuissa oli kiinnostavaa se, että esimerkiksi somalimiesten työllisyys paranee koko kymmenen vuoden Suomessa olon ajan.

Hän arvelee sen johtuvan kielitaidon kehittymisestä ja muusta kouluttautumisesta, hän sanoo, ja kirjoittaa neljänneksi keinoksi kielikoulutuksen.

Viidennen keinon muotoilua Kauhanen pohtii hetken löytääkseen sopivan muotoilun sille, että muutoksia tarvitaan myös maahanmuuttajayhteisöjen sisällä. Erityisesti tämä koskee maahanmuuttajaryhmiä, joiden kotikulttuureissa naisten työssäkäynti ole ollut yhtä tavallista kuin Pohjoismaissa.

Maahanmuuttajanaisille mallia Suomesta, Kauhanen muotoilee, ja toivoo minun kysyvän käytännön konsteja esimerkiksi somalikulttuurin asiantuntijoilta.