Asiantuntijat murentavat ennakkoluuloja koodausopetuksesta – Lapsille hyvät eväät digimaailmaan

Ohjelmointi on herättänyt useita kysymyksiä, sen jälkeen, kun se päätettiin sisällyttää peruskoulun opetusohjelmaan. Asiantuntijoiden mukaan kysymys ei kuitenkaan ole suuresta mysteeristä, vaan yksinkertaisesti tavasta ymmärtää digitalisoituvaa maailmaa.

Kotimaa
lapsi pitelee kannettavaa titokonetta
Koodikoulussa nuoret oppivat hyödyntämään teknologiaa uudenlaisilla tavoilla. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joissa koodamista aletaan opettaa kouluissa.

Koodaamista ei enää nähdä mystisenä teinipoikien harrastuksena, vaan yleissivistävänä taitona. Yksityisten tahojen järjestämät koodikoulut vetävätkin puoleensa jatkuvasti lukuisia kiinnostuneita lapsia ja vanhempia.

It-yritys Reaktorin järjestämään koodikouluun on tällä kertaa päässyt 15 innokasta pientä dataajaa yli 300 halukkaan joukosta. Lyhyen perehdytyksen jälkeen alkaa varovainen näppäily.

Kuusivuotias Bella Tuomela saa näytölle nopeasti neliöitä ja yhden kolmion. Yhdeksänvuotias Taavi Huikuri puolestaan hahmottelee kovaa vauhtia yksinkertaista taloa.

Reaktorin koodikoulussa lapset opettelevat koodaamista yksinkertaisella ohjelmalla, jossa lyhyillä komennoilla saadaan kilpikonnaksi nimetty kuvake piirtämään näytölle viivoja. Tämän jälkeen oma taideteos nimetään ja kiikutetaan teollisuusrobotin hahmoteltavaksi.

– Robottien ohjelmointi on yleensä ollut monimutkaista ja vaikeaa. Me ollaan haluttu koodikoulun yhteydessä osoittaa, että lapsikin pystyy ohjelmoimalla ohjaamaan ihan oikeaa teollisuusrobottia, sanoo robottiliiketoiminnan johtaja Juha-Matti Liukkonen.

Ohjelmointi kouluissa mietityttää

Vaikka vastaavanlaisten kurssien suosio on noussut koko ajan ympäri Suomea, herättää ohjelmointi myös ihmetystä. Moni vanhempi pohtii, miksi koodaamaan pitää opetella jo lapsena ja mitä hyötyä taidosta lopulta on.

Asiantuntijoiden mukaan kysymys on enemmän tietoteknisen maailman ymmärtämisestä kuin pelkkien ohjelmointikoodien opettelusta.

– Sen lisäksi, että ohjelmointi opettaa lasta ilmaisemaan itseään tietotekniikan avulla, se kehittää myös loogista ajattelua ja ongelmanratkaisua. Ihmisillä olevat harhakäsitykset syntyvät pääsääntöisesti siitä, ettei oikein ymmärretä, mitä ohjelmoinnilla tarkoitetaan, sanoo tutkija Tarmo Toikkanen Aalto-yliopiston Medialaboratoriosta.

Ohjelmointi tulee peruskouluihin syksyllä 2016. Ohjelmoinnista ei tulee omaa oppiainettaan, vaan aikaa sen opetukselle otetaan matematiikan tuntijaosta.

Koulii lapsista kriittisempiä tekniikan käyttäjiä

Nykyään lapset tutustuvat tekniikkaan jo nuorina ja oppivat nopeasti käyttämään erilaisia teknisiä laitteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he ymmärtäisivät, mitä ympäröivä teknologia mahdollistaa. Harva esimerkiksi tietää, miten datamaailman viestejä tulisi tulkita.

– Otetaan vaikka Facebook. Sen omat algoritmit päättävät, mitä uutisia käyttäjä näkee päivittäin omassa fiidissään. Lastenkin olisi hyvä jossain vaiheessa hahmottaa, miksi joku on tehnyt juuri sellaisen algoritmin. Toisinsanoin olenko minä se, jonka takia se on tehty vai tavoitellaanko sillä kenties esimerkiksi mainostajan myyntivoittoa, sanoo Toikkanen.

Toikkasen mukaan ohjelmoinnin kautta lapselle pyritään opettamaan tällaista algoritmista ajattelua ja selventämään, miten monin eri tavoin heitä ympäröivää teknologiaa pystyy hyödyntämään.

Tietokone on paljon muutakin kuin peliväline tai alusta kissavideoiden katseluun, Toikkanen toteaa.