Somalikirjailija ei halua suurperhettä: lapsi on kallis investointi

Miten maahanmuuttajat saataisiin töihin? Suomen ensimmäinen somalikirjailija Nura Farah sanoo, että yrittäjyys ja nykyistä parempi suomen kielen opetus olisivat ratkaisuja erityisesti maahanmuuttajanaisten työttömyyteen. Hän uskoo myös, että naiset kotiäiteinä pitävä somaliperinne on murtumassa.

Kotimaa
nainen pitelee paperia johon on kirjoittanut
Nura Farah

Kirjailija ja laborantti Nura Farahin mukaan on hyvin ymmärrettävää, että Lähi-idästä ja Somaliasta tulevien naisten työllisyyskehitys on kehnoa.

– Uskon, että tämä johtuu siitä, että konfliktialueilta tulevat naiset ovat haavoituvassa asemassa. Suomen kielen oppiminen on hidasta, eikä moni hahmota, kuinka voisi sijoittua työmarkkinoille, hän sanoo.

Suomen ensimmäinen somalitaustainen kirjailija julkaisi kirjan "Aavikon tyttäret"viime vuonna. Kun pyydän häntä kirjoittamaan taululle tärkeimmät keinot maahanmuuttajien työttömyyden vähentämiseksi, hänen ensimmäinen ratkaisunsa on suomen kielen koulutus. Tässäkin asiassa Farah puhuu omasta kokemuksestaan.

– Minua on auttanut se, että puhun ilman somalialaista aksenttia. Minusta tuntuu, että Suomessa on vaikea saada töitä, jos puhuu aksentilla, hän sanoo.

Apua yrittämisen alkuvaikeuksiin

Olisi hyvä, että ihminen tekisi jotain saamansa avustuksen eteen. On ensiarvoisen tärkeää, että ihminen ei jää kotiin.

Nura Farah

Farah arvioi, että talouden heikentyminen tuntuu nimenomaan maahanmuuttajien joukossa.

– Jos suomalainen ei saa töitä, niin ei saa maahanmuuttajakaan. Mutta maahanmuuttajat voisivat työllistyä yrittäjinä. Olen pohtinut esimerkiksi, että voisiko omaa ruokakulttuuria brändätä, ja perustaa somalialaisen ravintolan.

Farahin mukaan yrittäjäksi ryhtyminen Suomessa on kuitenkin monimutkaista, joten maahanmuuttajat tarvitsisivat apua byrokratian ylittämiseen. Yrittäjäkoulutus onkin Farahin toinen konsti työllistymiseen keskellä taantumaa.

Työura perheen ohella

Laboranttina työskentelevä Farah on parhaillaan vanhempainvapaalla, ja hän on pohtinut paljon naisiin kohdistuvia odotuksia.

– Somaliyhteisössä pidetään arvokkaana, että naisella on monta lasta ja että hän on kotiäiti. Se on kuin virka ja arvostettu virka.

Minusta tuntuu, että Suomessa on vaikea saada töitä, jos puhuu aksentilla.

Nura Farah

Asian varjopuoli on kuitenkin se, että moni jää työelämässä tapahtuvan kotoutumisen ulkopuolelle. Farah kertoo, että monet hänen ystävistään ovat kuitenkin irrottautumassa perinteisestä mallista ja haluavat perheen lisäksi uran. Niin myös Farah itse.

– Voi olla, että hankin vain yhden lapsen. Suomessa on tehty niin monenlaisia tutkimuksia siitä, että naisen ura tyssää lapsen hankkimiseen. Tähän vaikuttaa myös se, että mun mielestä lapsi maksaa paljon. Vaatettaminen, päiväkoti – kaikki maksaa. Lapsi on kallis investointi mutta silti rakas, hän pohtii.

Kirjailijan pohdinnat alkavat siis kuulostaa varsin pohjoismaisilta. Farahin kolmas työllistymistä edistävä keino liittyykin siihen, että maahanmuuttajien tulisi aktiivisesti opetella suomalaisia tapoja ja kulttuuria. Tapakulttuuri, hän muotoilee kehityskohteen maahanmuuttajayhteisöille.

"Kotiin jääminen vältettävä"

Farah tuntee tarkasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyhistorian, ja sijoittaa itsensä poliittisella kartalla keskiviivan vasemmalle puolelle. Hän on myös ammattiyhdistysaktiivi. Hänen mielestään on tärkeää, että Suomeen ei synnytetä halpatöiden markkinoita esimerkiksi palvelualoille.

– En halua, että Suomeen rakennetaan luokkayhteiskuntaa, hän tiivistää.

Kirjailija olisi kuitenkin valmis kehittämään sosiaaliturvaa nykyistä velvoittavampaan suuntaan.

– Vaikkapa muutama tunti vanhainkodissa ulkoiluttamassa vanhuksia. Olisi hyvä, että ihminen tekisi jotain saamansa avustuksen eteen. On ensiarvoisen tärkeää, että ihminen ei jää kotiin.

Osallistuva sosiaaliturva, hän muotoilee neljännen ratkaisunsa.