1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Kertomus amerikkalaisyrityksen byrokratiasta: Hiljaa hyvä tulee, mutta kauanko se kestää?

Onneksi istuin, kun avasin sähköyhtiön ensimmäisen laskun huhtikuussa. Se hetki näyttää pysyvän mielessäni. Vasta nyt pystyn siitä kertomaan, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen.

Kuva: Yle

Olin tullut työmatkalta myöhään illalla ja vielä ennen keskiyötä kävin postinipun läpi.

Yhdysvalloissa tulee muuten paljon postia ja monisivuisia kirjeitä. Ne on luettava tarkkaan, koska ikinä ei voi tietää, mistä on kyse ja missä piilee mahdollinen virhe. Niitäkin on paljon.

**Sähköyhtiön kirjeessä selvitystä oli neljä sivua. **Kilowatteja, dollarin murto-osia, erilaisia maksuluokituksia, alennuksia, lyhenteitä, veroja, ohjeita kuinka laskua luetaan, edellisen vuoden syyskuusta alkanut pylvästaulukko energian kulutuksesta (muutin Yhdysvaltoihin vasta tammikuussa) – ja sitten varsinainen lasku:

1066 dollaria ja 3 senttiä. Noin 975 euroa.

Vain kolme kuukautta uudehkossa kerrostalossa, jossa on tuplaikkunat, peruslämpö, kaasulla toimiva takka ja hella, neliöitä noin 85. Lämmityksen lisäksi suurin kulutus tulee työhuoneen laitteista.

Kirosin ääneen. Tiesin odottaa noin 250 dollarin laskua. Nyt tiesin, että edessä olisi pitkä ja tuskallinen tie laskun korjaamiseksi.

Onneksi en tiennyt, että selvitys kestäisi kaksi kuukautta. Olisin saattanut vaipua synkkyyteen, jopa täydelliseen pimeyteen. Pimeys oli tosin mahdollista silloin, kun sähköyhtiö uhkasi virran katkaisulla, ellen maksa.

Maksoin vain neljänneksen. Päättelin, että jos maksan kaiken, en taatusti saa summaa takaisin, vaikka sähköyhtiö myöntäisi virheensä.

Taloyhtiön neuvojen perusteella anoin sähköyhtiöltä maksujärjestelyä ja vaadin saada laskutuksen tutkintaan.

Maksujärjestelyn saamiseksi piti mennä toiselle puolen Washingtonia, eri toimistoon, kuin siihen muhkeaan lasipalatsiin kaupungin keskustassa, jossa olin tehnyt sähkösopimuksen. Kun tulin pikkukonttorin eteen, taksinkuljettaja vinkkasi, että "rouvan on hyvä poistua tältä alueelta ennen pimeän tuloa".

Tuli mieleen, että ongelmienkäsittelyosaston sijainti oli tietoisesti valittu juuri näin.

Ongelmaosastolla virkailija epäili mahdollisuuksiani, koska "tämä talvi on ollut niin kylmä, ettei laskuja voi verrata edellisvuosiin".

Sitten hän listasi, onko minulla sähköhuopaa, lisälämmittimiä, erityisiä laitteita ja tuuletanko ikkunan kautta.

Asiallisia kysymyksiä, mutta teki mieli sanoa, että en asu teltassa.

Viikot kuluivat. Taloyhtiön toimistorouvan kanssa soittelimme vuoron perään sähköyhtiölle ja kävimme samaa asiaa läpi kymmenien henkilöiden kanssa. 

Kun kerran toimistorouva sai lähes asian ratkaistua, sähköyhtiön virkailija lopetti puhumisen, koska "hän ei voi ilmoittaa asiaa ulkopuoliselle".

Eräänä päivänä puhelin soi. Linjalla oli suomea puhuva mies, muistaakseni Pennsylvaniasta. Hän oli virallinen tulkki.

Sähköyhtiö oli aivan oikein päätellyt, että en ole englantia äidinkielenäni puhuva asiakas, joten pykälien mukaan asiaa on alettava hoitaa virallisen tulkin avustuksella.

Kävimme triangeli-puhelun – minä, tulkki ja sähköyhtiön ties kuinka mones edustaja. Sähköyhtiö ei missään vaiheessa maininnut sanoja "yhtiön mahdollinen virhe", koska "asia on tutkinnan alla".

Lakimies oli ohjeistanut hyvin.

Toukokuu oli kuuma ja kesäkuussa alkoivat kosteat helteet. Ilmastointiin kului enemmän virtaa kuin talvella lämmitykseen.

Varhain eräänä kesäkuun maanantaiaamuna puhelin jälleen soi.

Sähköyhtiö ilmoitti nollanneensa laskun ja antavansa suurehkon summan hyvitystä. Virheestä ei puhuttu vieläkään eikä pahoittelua esitetty.

Ehdin kysyä, missä ongelma oli. Sähkön "moving rate" oli kuulemma väärin.

En löytänyt laskusta tällaista riviä ja summaa lainkaan.

Minulla oli hetken rauha. Sitten tuli kaatosade ja vesi virtasi parvekkeen oven ali puoliväliin olohuonetta. Näin kävi monta kertaa. Tein valituksia taloyhtiölle.

Siitä on nyt yli neljä kuukautta. Remontti alkoi pari viikkoa sitten ja kesti viikon päivät.  

Pelkään, että nytkin minulla on vain hetken rauha. Kauankohan se kestää?