"Älkää hyvät ihmiset tehkö sopimuksia suullisesti" – Suurin osa putkiremonteista ei kuulu kuluttajansuojan alle

Putkiremontti ei aina mene nappiin, mutta muutamilla sopimusasioilla remontin tilaaja pystyy estämään turhat harmit.

Kotimaa
Mies asentaa viemäri- ja vesijohtoputkia.
Toni Pitkänen / Yle

Putkiremontti voi sujua mallikkaasti, mutta sitten siitä aiheutuu asunnon omistajalle harmaita hiuksia. Suurimpia syitä kuluttajien tekemiin valituksiin ovat epäselvät sopimukset ja suupuheet, arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston Itä-Suomen johtava kuluttajaoikeusneuvoja Aulis Koivistoinen. Kokemus osoittaa, että tuttujen kanssa tulee pahoja riitoja ja sukulaisten kanssa erittäin pahoja riitoja.

– Älkää hyvät ihmiset tehkö sopimuksia suullisesti, varsinkin jos vastapuoli on tuttu tai ennen kaikkea sukulainen. Aina paperille, jos on vähänkin isommasta sopimuksesta kysymys. Nämä suulliset sopimukset ja puheet ovat ihan toivottomia sotkuja sitten, kun asioita pitää alkaa jälkeenpäin selvittää.

Kuluttaja- ja kilpailuvirastoilla on verkkosivuillaan runsaasti ohjeita (siirryt toiseen palveluun) ja valmis sopimusmalli (siirryt toiseen palveluun) pienremontteja varten. Työn tilaaminen ilman, että hinnasta kysytään, on kuluttajalta virhe, sanoo Koivistoinen.

Tuleen ei saa jäädä makaamaan ja virhettä ei saa päästää pahenemaan.

Aulis Koivistoinen

– Kuluttaja hävisi muutama vuosi sitten tapauksen, jossa perjantaina työajan jälkeen oli tilattu kiireellisesti putkiliike korjaamaan vuotavaa putkea. Asentaja teki töitä muutaman minuutin ja lasku oli 300 euroa. Jos ei ole hintaa sovittu, niin elinkeinonharjoittaja voi periä käyvän hinnan, ja monta kertaa tuntuu, että hinta on se, mikä sattuu elinkeinonharjoittajalle käymään. Eli kuluttaja on heikoilla niissä tilanteissa, missä hinnasta ei ole sovittu etukäteen. Aina on sovittava ja selvästi.

Koivistolaisen mukaan sopimuksessa on oltava mainittu se mitä tehdään, missä ajassa tehdään ja mitä tapahtuu jos tekeminen viivästyy.

– Esimerkiksi sovitaan sopimussakko. Sovitaan vaikka, että kauppahinta laskee edes prosentin jokaiselta alkavalta viivästysviikolta, niin kummasti tulee vauhtia töiden tekemiseen. Ja sitten vielä sovitaan, ettei etukäteen makseta juurikaan, vaan takapainotteisesti, eli sitä mukaa kun on tehty. Sen jälkeen kuluttajan asema on aika hyvä, opastaa Koivistoinen.

"Virhettä ei saa päästää pahenemaan"

Jos putkiremontin yhteydessä virhe kuitenkin tapahtuu, ei kuluttajakaan jäädä tumput suorina asiaa ihmettelemään.

– Jos on havaittu ongelma, niin kuluttajan on heti tehtävä reklamaatio yritykselle. Ja yritykselle täytyy antaa tilaisuus korjata virhe, ellei kysymys ole jostain ihan toivottoman tohelosta yrittäjästä, Aulis Koivistoinen toteaa.

Erilaisia vesijohtoja kerrostalon kellarissa.
Yle

Kuluttajan velvollisuus on myös pyrkiä minimoimaan virheen takia syntyvät ylimääräiset kulut.

– Esimerkiksi ilmoittamatta ei muuteta evakkoon. Eikä mennä neljän tähden hotelliin, jos on edullisempi vaihtoehto tarjolla. Mutta silti jos syntyy välttämättömiä ylimääräisiä kuluja, ne voi vaatia yritykseltä, Koivistoinen mainitsee.

Virheen korjaamiseen voi käyttää myös muuta kuin virheen tehnyttä yrittäjää joissain tilanteissa.

– Kyllä, jos on hätätilanne. Kohtuuttomuuksiin ei tarvitse suostua. Eli jos tarvitaan pikainen korjaus, niin pyydetään pikaisesti korjaamaan ja jos virheen tehnyt yrittäjä ehdi, niin hankitaan paikalle toinen. Hänelle kyllä joudutaan maksamaan, mutta sitten riidellään rahasta sen virheen tekijän kanssa. Tuleen ei saa jäädä makaamaan ja virhettä ei saa päästää pahenemaan, vaan kuluttajallakin on velvollisuus huolehtia siitä, että mitään pahempaa ei pääse sattumaan, Koivistoinen huomauttaa.

Kaikkia ei kuluttajansuoja koske

Suuri osa suomalaisista kerrostaloista on tulossa ikään, jossa putkia pitää kunnostaa tai vaihtaa, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston Itä-Suomen johtava kuluttajaoikeusneuvoja Aulis Koivistoinen.

Älkää hyvät ihmiset tehkö sopimuksia suullisesti, varsinkin jos vastapuoli on tuttu tai ennen kaikkea sukulainen.

Aulis Koivistoinen

– Suomi on tällä hetkellä täynnä kerrostaloja, joiden putket ovat juuri sen 40 vuotta vanhoja, eli putket pitää uusia. Niitä remontteja on pilvin pimein, mutta ne eivät kuluttajasuojakoneistoa rasita.

Syy on yksinkertainen.

– Kun taloyhtiö tekee sopimuksia yrittäjän kanssa, ne eivät ole kuluttajansuoja-asioita – taloyhtiö ei ole se luonnollinen henkilö, joka olisi kuluttaja. Ne asiat riidellään käräjillä. Sen sijaan jos yksittäinen kuluttaja, omakotitalon omistaja tai osakkeenkin omistaja teettää oman sopimuksen perusteella putkiremonttia, niin ne ovat kuluttajansuoja-asioita, sanoo Koivistoinen.