Näkökulma: Lähtisitkö töihin Viroon – orjuutta vai urahyppy?

He olivat Nokia-vetoisen Suomen kruununjalokivi. Nyt heitä hamutaan niin lännessä kuin etelässä. Nimittäin it-insinöörejämme. Virolainen työelämä ei kuitenkaan ole pelkkää kermakakkua.

Ajankohtainen kakkonen
Satu Miettisen Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle

Viro kalastaa it-osaajia mainostamalla itseään unelmien maaksi. Nopeaksi, kärsimättömäksi, luovaksi. Maa, jonne Obaman olisi pitänyt soittaa silloin, kun hän ryhtyi suunnittelemaan maansa terveydenhuollon digitalisointia.

Jos on uskominen virolaista Praxis-tutkimuslaitosta, Viro tarvitsee lähivuosina 4 000 it-asiantuntijaa. Meillä heitä on työttömänä ennätysmäärä. Samoilla apajilla on nyt myös Ruotsi, joka sekin hamuaa Nokialandian hylkäämiä insinöörejä.

Viro haluaa näyttää maailmalle kasvot, joissa se on edistyksellinen, pohjoinen, kekseliäs digikansakunta. Viime vuonna se lanseerasi e-kansalaisuuden, tämänvuotinen Work in Estonia -hanke on ilman muuta sen jatko-osa. Suoraan digiaikaan hypännyt Viro tarvitsee toki it-duunareita, mutta sittenkin hankkeessa on eniten kyse onnistuneesta mainoskampanjasta.

Todellisuus ei nimittäin ole pelkkää kermakakkua. Viro itse on menettänyt EU-jäsenyyden jälkeen yli 55 000 ihmistä muille maille.

Viro on menettänyt yli 55 000 ihmistä muille maille.

Se on lähes sama kuin koko Mustamäen lähiön väki olisi lähtenyt. Osa on tullut takaisin, mutta reilun miljoonan asukkaan Virolle menetys on suhteutettuna melkein yhtä suuri kuin suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin 1970-luvulla.

Bittinikkareiden ohella Viro tarvitsee lähiaikoina tuhansia sairaanhoitajia, lääkäreitä ja bussikuskeja. Heitä on jo tullut Moldovasta ja Valko-Venäjältä ja muualta itäblokista.

Virolaisen teknologia-alan start-upin Pipedriven Sergei Anikin kiteyttää Viron ongelman: on helppo houkutella väkeä Ukrainasta tai Venäjältä, mutta länsi- ja pohjoismaissa Viroa pidetään edelleen entisenä neukkumaana.

Juuri siksi Viro panostaa markkinointiin. On ymmärrettävää, että mainostaminen kannattaa aloittaa lasisten it-talojen nuorista ja kauniista. Sairaat ja vanhukset eivät ole läheskään yhtä mediaseksikkäitä.

Raha, se on aina suomalaisten ensimmäinen kysymys. Näin kertoo työvoimaneuvoja Kati Pluk Tallinnasta, joka neuvoo tulevia it-duunareita virolaisen yhteiskunnan saloihin.

Palkasta puhuminen on Virossa hankalaa, siitä keskustellaan kiertoilmauksin, vedotaan vaitiolosopimuksiin ja paikalliseen sopimiseen. Pipedriven Anikin väistää kysymyksen ja sanoo, että heillä on käytössä virolaiset markkinahinnat.

Virossa palkkahaitari on laaja ja tuloerot suuret. Virolaisen keskipalkka on noin 1 000 euroa kuukaudessa, it-alalla 2 200 euroa. Jotkut virolaisfirmat houkuttelevat ulkomaalaisia myös työsuhde-eduilla kuten ilmaisilla influenssapiikeillä tai sillä, että sairauslomasta saa täyden palkan.

Ensimmäinen tarjous oli 1000 euroa, toisessa 1400 euroa kuukaudessa.

Suomen läpinäkyvään palkkapolitiikkaan tottuneille villi etelä voi tulla yllätyksenä. Jotkut voivat kiivetä nopeasti vihreälle oksalle, kuten urahypyn Tampereelta Tallinnaan tehnyt tuotekehityspäällikkö Arto Rajala. Hän kertoo sekä bruttopalkkansa että ostovoimansa parantuneen.

Orjatyösopimus, sanoo puolestaan suomalainen pitkän linjan it-ammattilainen, jolle tarjottiin työtä kahdesta firmasta. Ensimmäisessä tarjous oli 1 000 euroa, toisessa peruspalkka 1 400 euroa kuussa. Se on ota tai jätä, kun kotimaassa vaihtoehdot ovat vähissä, hän sanoo.

It-ammattilainen ei halua esiintyä omalla nimellään mutta kertoo tarinan työkaveristaan. Kaveri sai sai palkan, verojen ja vuokran jälkeen käteen jäi 800 euroa, ja lähti käymään Suomessa. Palkka meni yhden viikonlopun aikana.