1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lukio

Lukiosta ei luovuta – Haukiputaalla taistellaan koulun puolesta

Uudet, modernit Haukiputaan lukion tilat ovat kohta muussa käytössä, jos Oulun kaupunginjohtajan suunnitelmat menevät läpi. Lukion lakkauttaminen tietäisi opiskelijoille pitkiä koulupäiviä ja sopeutumista suureen kampuslukioon.

Kuva: Antti Pylväs / Yle

Haukiputaan lukiossa on ryhdytty taistelemaan lukion tulevaisuuden puolesta, kaupunginjohtaja Matti Pennasen suunnitelmia vastaan.

– Järkytyimme aikalailla kun kuulimme että meidän pitäisi siirtyä lukioon keskustaan, opiskelijoiden tunnelmat tiivistää opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Joonas Kortesalmi.

– Me olemme keräämässä nimiä adressiin kaupunginvaltuustolle, kun huomasimme että todella monet muutkin kuin lukiolaiset vastustavat lukion lopettamista, kertoo opiskelijakunnan edunvalvontavastaava Julius Patokoski.

Pennasen talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esiteltiin suunnitelma niin sanotusta kampuslukiomallista, jonka mukaan Oulun lukiot lakkautettaisiin niin, että jäljelle jäisi kuusi lukiota keskusta-alueelle.

Perustelut ihmetyttävät

Monet valitsevat tämän lukion, koska se on hyvällä etäisyydellä kotoa.

Julius Patokoski

Lukioiden lakkauttamista on perusteltu sillä, että vapautuneet tilat saataisin perusopetuksen käyttöön.

Kaksitoista vuotta lukion rehtorina toiminut, vastikään eläköitynyt Kullervo Leinonen hämmästelee perustelua.

– Haukiputaalla ei ole tilatarvetta perusopetukseen, vaan tarve on ihan muualla, kuten Korvensuoran  ja Hiukkavaaran suunnalla. Ja nyt lukiojohtaja on vielä sanonut, että tarvitaanhan tiloja päiväkodeille ja kirjastoillekin, eli alkuperäinen tilatarve perusopetukselle ei olekaan todellinen syy. Ihmetyttää valtavasti, Leinonen sanoo.

Väestöennusteiden mukaan Haukiputaalla lukiolaisten määrä tulee kasvamaan niin, että muutaman vuoden päästä heitä on 400-450. Alle kolme vuotta käytössä ollut lukio on suunniteltu ja rakennettu vastaamaan ennusteita.

Lähellä kotoa ja hyvää opetusta

Koulumatkaan menisi ainakin tunti suuntaansa.

Joonas Kortesalmi

Haukiputaan lukion lakkauttamisella tulisi olemaan välittömiä konkreettisia vaikutuksia opiskelijoiden koulumatkoihin ja päivien pituuksiin.

Lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Joonas Kortesalmi ja edunvalvontavastaava Julius Patokoski laskevat, että keskustan lukioissa käynti pidentäisi koulumatkaa merkittävästi.

– Koulumatkaan menisi ainakin tunti suuntaansa, vähän kauempaa tulevilla kaksi tuntia. Siihen kun laskee läksyt ja jos vielä harrastaa, niin eipä siinä enää muuta ehdi, laskee Kortesalmi.

– Eikä kyse ole pelkästään matkasta, vaan se että tarjotaan vaihtoehto. Monet valitsevat tämän lukion, koska se on hyvällä etäisyydellä kotoa ja tarjoaa heidän haluamaansa opetusta, Patokoski lisää.

Lähilukio antaa lisäaikaa aikuistua

Lukio on eräänlainen peruskoulun jatkoluokat, jonka aikana aikuistutaan.

Kullervo Leinonen

Lähilukion säilyttämisen puolesta puhuu myös se, että se takaa nuorelle turvallisen kasvuympäristön.

– Omien lasteni kohdalla ja monien muidenkin lasten kohdalla asia on niin, että he tarvitsevat peruskoulun jälkeen lisäaikaa, ja lukio tarjoaa turvallisen ympäristön kasvaa aikuiseksi, Kullervo Leinonen sanoo.

– Lukio on eräänlainen peruskoulun jatkoluokka, jonka aikana aikuistutaan, kypsytään, muodostetaan kriittinen näkemys eri asioista, ja sitten toissijaisesti saadaan kelpoisuus jatko-opintoihin.

Nuorille sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpitäminen ovat tärkeitä seikkoja, ja vaikuttavat myös jatko-opintosuunnitelmiin.

– Me ollaan oltu pienestä pitäen, alakoulusta yläkouluun, samoissa piireissä, ja se auttaa sopeutumista kun hyvän yhteishengen pystyy siirtämään toisen asteen oppilaitokseen, Patokoski kertoo.

Isossa yksikössä on vaara hukkua massaan

On vaara, että isoissa yksiköissä opiskelijat jäävät kasvottomiksi.

Sirpa Risteelä

Ouluun kaavaillut kampuslukiot olisivat 600-800 oppilaan suurkouluja.

Oppilaiden ja opettajien suurin huoli on, miten oppilaat tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi isoissa lukioissa.

– On vaara, että isoissa yksiköissä opiskelijat jäävät kasvottomiksi, ja sosiaalista syrjäytymistä on vaikeampi tunnistaa, toteaa Haukiputaan lukion rehtori Sirpa Risteelä.

Kullervo Leinosen mukaan suurissa yksiköissä on vaikeampi tunnistaa myös oppimisvaikeuksia. Jos ongelmiin ei puututa, seuraukset voivat olla pitkävaikutteisia.

– Arvioisin että jos näihin suurlukioihin päädytään, keskeyttäneiden lukiolaisten määrä kasvaa nykyisestä viidestä prosentista kymmeneen. Osalla keskeyttäneistä on suuri vaara syrjäytyä sitten myös työelämästä.

– Tulkaa rakkaat päättäjät katsomaan paikan päälle ympäristökuntien lukioita, että tiedätte mistä te päätätte. Itse en kantaoululaisena ja entisenä lyseolaisena mitenkään näe järkeväksi tällaista eriarvoistamista, Leinonen vetoaa.