50 vuoden takainen työmaa nyt – tekojärveä ei enää luonnon luomasta erota

Valtio rakensi menneinä vuosikymmeninä maahan useita tekojärviä. Niiden yksi tehtävä oli tulvien ehkäisy, toinen sähköntuotanto. Yksi rakennetuista on Patanan tekojärvi, jota nykyään luonnehditaan myös erinomaiseksi virkistyskohteeksi.

luonto
Kuvassa näkyy pieni tekosaari, joka on saatu tehtyä niputtamalla turvelauttoja.
Kuvassa näkyy pieni tekosaari, joka on saatu tehtyä niputtamalla turvelauttoja.Antti Kettumäki / Yle

Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla Vetelin ja Vimpelin kuntien alueella on lähes tuhannen hehtaarin kokoinen tekojärvi. Järven ympärysmitta on 25 kilometriä, syvyyttä on enimmillään 25 metriä. Alueella on hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet.

Martti Pihlajamaa oli nuori poika, kun allasta ryhdyttiin tekemään.

– Olin 9-vuotias ja muistan hyvin, kun vesipiirin suunnittelijat ja hankkeen vetäjät tulivat meille ja ryhtyivät neuvottelemaan maiden luovutuksesta. Isä ja äiti luovuttivat yli 30 hehtaaria metsää ja osittain suopohjaa järven rakentamiseksi.

Järvi rakennettiin helppoon paikkaa ehkäisemään Perhonjoen alajuoksun tulvia.

– Tämä oli otollinen kohde, koska täällä oli joenuoma ja ja reunoilla korkealla olevat kalliot. Varsinaista patoaitaa ei tarvinnut rakentaa pitkästi, kertoo Martti Pihlajamaa.

– Järveen laskee myös Perhonjoesta kanava, jolla tuodaan järveen vettä Perhon rajalta, lisää Tapio Patana.

Parakkikylä työmiehille

Rakennusvaihe kesti 3–4 vuotta ja paikalla on ollut paljon miehiä töissä. Tapio Patana oli myös aikoinaan mukana.

– Olin mukana siinä vaiheessa kun rakennettiin tunnelia, jossa on nykyään voimalaitos.

Tapio Patana muistelee, että alueella oli oma kylä työmiehille.

Martti Pihlajamaa (vasemmalla) ja Tapio Patana.
Martti Pihlajamaa (vasemmalla) ja Tapio Patana.Antti Kettumäki / Yle

– Lähellä oli pieni parakkikylä eli siellä oli ruokala, asuinparakit, sauna ja myös kioski.

Rakennusvaihe työllisti kyläläisiä, mutta myös kauempaa tulleita.

– Koneurakoitsijoita tuli ainakin Kannuksesta ja Kalajoelta, muistelee Martti Pihlajamaa

Kalaisa järvi

Yli 50 vuotta sitten rakennettu järvi näyttää luonnolliselta patoa lukuunottamatta. Vesikään ei näytä humuspitoiselta eli nevaiselta ja tummalta. Jonkin verran turvelauttoja vedessä on. Nyt järveä hyödyntävät esimerkiksi kalastajat.

– Tosi kalaisa järvi. Täältä nouseen isoja haukia ja tänne on istutettu myös muita kaloja, sanoo Tapio Patana.

– Virkistyskalastajat kertovat, että täällä käy kesän aikana 150 venekuntaa täällä uistelemassa, jatkaa Martti Pihlajamaa.

Järvi on syvimmillään 25 metriä. Pinnan alla ei ole enää tukkeja, mutta turvelauttoja on.

– Pohjassa saattaa olla vielä kantoja, mutta tuskin tukkeja. Vuosien saatossa turvelauttoja on noussut ja niitä on kiinnitetty saariksi, sanoo Tapio Patana.

Tekojärvessä tekosaari?

– Kyllä näin on, naurahtaa Martti Pihlajamaa.