Puhekieli syrjäytti kirjakielen – julkisuuden henkilöt ovat muuttaneet puhetyyliä

Puhetyylin vapautumiseen on vaikuttanut monet asiat. Julkisuudessa puhumista on nykyisin enemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa asenteiden muutos sekä julkisuuden ja sähköisen tiedonvälityksen lisääntyminen.

Kotimaa
Henkilö puhuu.
Fernando Bizerra / EPA

Asenteiden muutos ja eri viestimien tuleminen lähemmäs ihmistä on vaikuttanut puheen muuttumiseen. Esimerkiksi 50 vuotta sitten julkisesti puhuttiin huomattavasti muodollisemmin kuin tänä päivänä, koska tuolloin käytettiin muodollista yleiskieltä.

– Tästä on vapauduttu ja julkinen puhuminen on tullut arkisemmaksi, sanoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi.

Television alkuaikoina julkisuudessa oli paljon vähemmän ihmisiä kuin nykyisin.

– Nyt on mahdollista olla julkisuudessa monin tavoin erilaisten sivujen, YouTuben ja muiden vastaavien kautta. Aikaisemmin se oli julkisuuden henkilöiden mahdollisuus. Silloin puhetta oli paljon vähemmän ja siksi se oli muodollisempaa kuin nyt, kertoo Nuolijärvi.

Murre on paikallista puhetta parhaimmillaan. Nykyisin sanotaan usein, että murre on rikkaus, mutta näin ei aina ajateltu. Monen oppilaitoksen äidinkielentunnilla murre oli pannassa ainakin 1970- ja 1980-luvuilla. Tuolloin kouluissa opetettiin muodollista yleiskieltä.

– Se on tietysti yksi koulun tehtävistä, mutta nykyisin sitä opetetaan toisin, sanoo Nuolivirta.

Lainasanoja tulee muustakin kuin englannista

Puheen muuttumiseen vaikuttavat myös osaltaan uudet sanat, joita tulee koko ajan lisää. Kielitoimiston sanakirjaa päivitetään parhaillaan. Kaikki uudissanat eivät kuitenkaan heti sanakirjaan päädy – sen kokoaminen vaatii systemaattista sanojen kokoamista.

Tietokantaan kootaan sanoja sanomalehdistä, netistä, radiosta, televisiosta ja monista eri paikoista.

Puhetta oli paljon vähemmän ja siksi se oli muodollisempaa.

Pirkko Nuolijärvi

– Sillä tavalla seurataan mitä uusia sanoja tulee käyttöön. Useimmat ovat yhdyssanoja ja kaikki eivät sanakirjaan pääse, koska täytyy katsoa kuinka yleiseen käyttöön ne loppujen lopuksi jäävät, kertoo Nuolijärvi.

Maailma yhdentyy ja globalisoituu ja tämä näkyy myös kielen muuttumisena, vaikkakin lainasanoja on aina tullut suomen kieleen.

– Suomen kieli ei olisi sellainen kieli, jonka me tunnemme, jos lainasanoja ei olisi. Yllättävät sanat voivat olla lainasanoja, kuten esimerkiksi äiti germaanisista kielistä, vaikka oli olemassa oma sana – emä.

– Vaikka suurin osa lainasanoista tulee englannin kielestä, niin myös muista kielistä tulee uusia lainasanoja tai Suomeen sopeutuneita sanoja. Ilmiö ei ole uusi, mutta volyymi on suurempi kuin aikaisemmin. Esimerkiksi ruokailuun liittyviä sanoja on paljon muista kielistä kuin englannin kielestä, mainitsee Pirkko Nuolijärvi.

Politiikassa kuuluu puheen koko kirjo

Poliittinen puhe tuo esiin koko puheen kirjon aina paikallisesta puheesta kirjakieleen. Pirkko Nuolijärvi on tutkinut ja tarkastellut vaalikeskusteluissa käytetyn puheen muuttumista.

Yllättävät sanat voivat olla lainasanoja, kuten esimerkiksi äiti.

Pirkko Nuolijärvi

– 1970-luvulla vaalikeskustelut olivat hyvin muodollisia ja niissä näkyi se, että kokeneet poliitikot olivat valmistautuneet kirjallisesti ja vaikka he eivät paperista lukeneetkaan, se oli hyvin muodollista. Vielä 1980-luvulla oli vain harvoja poliitikkoja, jotka olivat puhekielisempiä, kertoo Nuolijärvi.