Jo vauvalla on mieltymys makeaan – valkoisesta sokerista voi kuitenkin luopua

Valkoisen, puhdistetun sokerin voi jättää ruokavaliosta pois. Hedelmien, marjojen ja täysjyväviljan sokeria sen sijaan tarvitaan.

terveys
Kuvassa hienoasokeria tiputetaan lusikasa pöydälle.
Anssi Leppänen / Yle

Ihmiselle mieltymys sokeriin on luontainen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Heli Kuusipalo. Esimerkiksi jo vauva maistaa sokerin.

– Äidinmaidon makeus on yksi esimerkki siitä, se kertoo lapselle, että ruoka on turvallista kun se on makeaa, Kuusipalo kertoo.

Kuusipalon mukaan riippuvuus sokeriin ei ole täysin verrattavissa alkoholi- tai tupakkariippuvuuteen. Sokerin nautiskeleminen on myös osa kulttuuria.

– Ihmisissä on eroja, kaikki eivät koukutu makeaan. Se on kulttuurisidonnaista, joissakin ruokakulttuureissa arvostetaan esimerkiksi makeaa jälkiruokaa, toisissa sitä ei ole.

Valkoisen sokerin voi huoletta jättää pois

Valkoinen, puhdistettu sokeri ei ole ihmiselle välttämätöntä. Ilmankin pärjää, oikein hyvin vieläpä.

– Valkoinen sokeri, hunaja ja siirappi. Niitä ei ravitsemuksellisesti tarvita päivittäin. Hiilihydraatteja me sen sijaan tarvitsemme ja niitä me saamme muusta kuin puhdistetusta sokerista, Heli Kuusipalo toteaa.

– Verensokeri on energiamuoto, jota aivotoiminta, sydän ja lihakset voivat käyttää omaksi energiakseen, eli siinä mielessä sokeria tarvitaan. Luontaisesti sokeria saadaan hedelmistä, marjoista, täysjyväviljasta ja maidosta – sellaisia sokereita me tarvitsemme.

Valkoisen sokerin voi siis huoletta jättää ruokavaliosta pois, THL:n tutkija Heli Kuusipalo sanoo.

Lapset nauttivat sokeria eniten, keski-ikäiset miehet vähiten

Kauppojen hyllyiltä löytyy useita sokerivaihtoehtoja. Ravitsemuksellisesti niillä ei välttämättä kuitenkaan ole eroa.

– Ruskeat sokerit eivät ole sen parempi vaihtoehto, ne ovat ravitsemuksellisesti samaa energiaa. Toki niissä voi olla hiukan enemmän joitakin muita aineita enemmän kuin valkoisessa sokerissa, mutta muuten ruskea sokeri ei eroa valkoisesta sokerista, Heli Kuusipalo mainitsee.

Luontaisesti sokeria saadaan hedelmistä, marjoista, täysjyväviljasta ja maidosta – sellaisia sokereita me tarvitsemme.

Heli Kuusipalo

Viime vuonna julkaistussa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksessa kerrotaan, että ihmisen tulisi saada korkeintaan 10 prosenttia päivän kokonaisenergiasta sokereista. Suomessa eniten sokeria saavat lapset ja nuoret. Kuusipalo on asiasta huolissaan.

– Sokerista kannattaa puhua, että ihmiset huomaisivat syödä ruokaa, eikä niin että se korvattaisiin juomilla tai muilla ruoka-aineilla, joista tulee helposti enemmän tätä puhdistettua sokeria.

Juomat ovatkin juuri niitä, joista lapset saavat eniten sokeria.

– Mehut, energiajuomat, limsat, juotavat jogurtit. Energiajuomat ovat täysin turhia ravitsemuksellisesti, Kuusipalo sanoo ja naurahtaa.

Vähiten sokeria Suomessa kuluu keski-ikäisillä miehillä. Nykyään sokeria nautitaan enemmän kuin ennen.

– Erityisen huolestuttavaa on juuri lasten ruokavaliossa oleva runsas sokerin määrä. Vältetään hyviä ruokia ja ne korvataan välipaloilla, joissa on paljon piilosokeria.