Valokuvan voimalla masennusta vastaan – selfie voi olla ensimmäinen askel

Sain siivet nostaa esille ihmisiä, joille poseeraaminen ei ole tavallista. Valokuvanäyttelyn kuvissa esiintyvät sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat.

valokuvat
Katja Kela
Sinikka Tuomela

Sain Siivet -valokuvanäyttelyssä esiintyy yhdeksäntoista vapaaehtoista, joille valokuvissa esiintyminen ei ole ihan jokapäiväistä. He ovat kaikki Tyrnävän sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita.

Katja Kela on yksi näyttelyyn kuvatuista tyrnäväläisistä. Hänen kuvissaan näkee runsaasti vastoinkäymisiä. Hän ei pysty kertomaan elämäntarinaansakaan äänen värähtämättä.

Sieltä löytyy myös hyviä päiviä ja hetkiä.

Katja Kela

– Alkoholiongelma, syömishäiriö, masennus, luettelee Katja elämänsä karikoita.

Kuvasarjan loppupuolella näkyy myös iloa, kesäistä kukkaketoa ja valoa.

– Sieltä löytyy myös hyviä päiviä ja hetkiä. Olen oppinut arvostamaan itseäni, kertoo Kela.

Kameran takaa objektiivin eteen

Valokuvaaminen oli hänelle jo tuttua, mutta valokuvissa esiintyminen ei ollut mieluisaa.

– Minä olin se joka puuttui sukukuvista, koska olin kameran takana.

Katja oli jo pitkään halunnut pysyä pois valokuvista. Uusi tekniikka on tullut avuksi ja rohkaissut häntä. Ensimmäinen askel oli selfie.

– Voit itse säädellä miten näyt kuvassa, miettii Katja. Seuraava askel oli tulla jonkun toisen kuvattavaksi.

Katjaa vaivannut masennus on ollut omaisten tiedossa, muilta se on pidetty piilossa. Tuomelan ottamissa kuvissa sairaus näkyy.

– Monien mielestä se on vain keksittyä laiskuutta, miettii Katja masennustaan.

Kamera on tunkeileva.

Sinikka Tuomela

– Ehkä tämä auttaa jotakuta toista hoitoon hakeutumisessa, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jokainen elämä on kuvan arvoinen

Kuvaaminen on ollut Sinikka Tuomelan harrastus jo muutaman vuoden ajan. Voimauttavan valokuvan kurssi vei luonnon ja lasten kuvaamisesta uudelle tielle.

– On iso asia saada kuviin tunteita, miettii Tuomela.

Kuvatessaan Tyrnävän kunnan sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita ensimmäinen kynnys oli asiakkaan luottamuksen voittaminen.

– Kamera on tunkeileva. Ei ole muuta keinoa kuin kuunnella ihmistä tarkalla korvalla ja siihen tarvitsee aikaa.

Ehkä tämä auttaa jotakuta toista hoitoon hakeutumisessa.

Katja Kela

Tuomela onnistui tehtävässään. Kaikki joita hän kamerallaan lähestyi, lähtivät mukaan. Kuvattavia oli kaiken kaikkiaan 19.

– Minä olen kuvattavan puolella. Haluan ottaa hienoja kuvia, en sellaisia jossa hän näyttäisi huonolta.

Puolen vuoden projekti on päätöksessä. Kuvaaja on kokenut, että kuvilla on voimaa.

– Olen nähnyt sen ihan konkreettisesti. Jokaisesta pitäisi tehdä tällainen projekti. Jokaisen elämä on niin arvokas, sanoo Tuomela painokkaasti.