Torniojoella runsaasti heikkokuntoisia ja kuolleita lohia

Tornionjoellla on lokakuussa näkynyt poikkeuksellisen paljon kuolleita lohia. Myös heikkokuntoisista rantamatalassa pulikoivista lohista on lukuisia havaintoja. Kaloilla on vesihomeen aiheuttamia harmaita laikkuja. Kalakuolemien perussyyksi epäillään kuitenkin UDN ihokuoliosairautta.

Kotimaa
Vesihomeen sairastuttama lohi.
UDN-taudin aiheuttamat haavumat altistavat lohet ja meritaimenet myös muille sairauksilla. Kuvassa vesihometartunnan saanut lohi. Vesihome näkyy laikkuina kalan iholla. Se tarttuu herkimmin vahingoittuneisiin kaloihin. Pitkälle edetessään sieni-infektio tappaa kalan.Kati Siponmaa / Yle

Pohjois-Suomen eri kalaviranomaisille on tullut yksityishenkilöiltä Tornionjokivarresta kymmenittäin ilmoituksia rannoille ajautuneista kuolleista lohista.

Kaloista on myös ladattu kuvia sosiaalisen median sivustoille, ja pari videotakin rantamatalassa pulikoivista oudosti käyttäytyvistä lohista internetistä löytyy. Ne tosin ovat kalastusharrastajien omien suljettujen ryhmien sivustoilla.

Tornionjoesta löytyi jo viime kesänä kuolleita lohia. Tutkijoiden arvion mukaan syynä saattoi olla helteet ja poikkeuksellisen lämmin vesi, joka rasitti lohia. Mitään selvää kalasairautta ei lohista löytynyt.

Tänä vuonna kalakuolemia ei voi ainakaan laittaa helteiden syyksi. Tutkijat epäilevät nyt, että taustalla voi olla lohikalojen ihokuolio UDN (ulcerative dermal necrosis). Siihen viittaavia oireita on löydetty Ruotsin puolella useiden Perämereen laskevien jokien nousulohissa.

Ruotsin eläinlääketieteen tutkimuslaitos SVA (Statens vetenärmedicinska anstalt) on Eviran mukaan diagnosoinut UDN-sairauden myös kahdessa Tornionjoen nousulohessa. Sitä on tänä vuonna löytynyt myös Kuolan lohijoilta.

Ensi kesäksi suunnitteilla laaja tutkimus

Myös Suomen puolella on kerätty lohia tutkimusnäytteiksi. Ihokuoliota on kuitenkin vaikea löytää, jos kalaan on jo laajemmin tarttunut vesihome. Ja toisaalta ihokuolion syntymekanismikin on edelleen epäselvä, tutkimustietoa ei ole siitä, aiheuttaako sairauden bakteeri tai virus vai jokin muu, mahdollisesti ympäristötekijä.

Ensi vuodeksi yritetään saada rahoitusta tutkimukseen, jossa lohia otettaisiin näytteeksi jo merialueella ennen kuin niihin tarttuu makeassa vedessä esiintyvä vesihome. Tutkimuksessa olisivat mukana Evira, Luke ja pohjoisen Ely-keskukset.

– Tarkoitus on, että Evira toteuttaisi laajemman selvityksen, missä tätä ilmiötä pyrittäisiin systemaattisesti kartoittamaan. Nyt tilanne on ollut se, että vaikka Tornionjoella on havaittu kuolleita kaloja niin sieltä on ollut hyvin vaikea saada näytteitä tutkittavaksi, Pohjois-Suomen kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen sanoo.

– Merialueelta lähdettäisiin järjestelmällisesti seuraamaan nousulohia kalastajien pyydyksistä ja sitten jokialueella olisi myös henkilöitä, jotka keräisivät näytekaloja ja toimittaisivat niitä Eviran Oulun tutkimuspisteeseen tutkittavaksi.