Venäjän uhka hellitti hiukan: Yli puolet suomalaisista kokee Venäjän uhkana

Niukka enemmistö suomalaista kokee Venäjän kehityksen uhkana, epätietoisten osuus on noussut, selviää Yle uutisten kyselystä. Venäjän uhka näyttää seurailevan suomalaisten Nato-kannatuksen mukana.

politiikka
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Venäjän kehityksen kokee uhkana 51 prosenttia suomalaisista, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Uhkaa kokevien määrä on laskenut hiukan viime vuoteen verrattuna, jolloin Venäjän koki uhkaksi 56 prosenttia suomalaisista.

Epätietoisten osuus kasvoi kuudesta prosentista yhteentoista. Sen sijaan niiden osuus, jotka eivät koe Venäjää uhkana, pysyi tismalleen samana, 38 prosentissa.

– Viimeisen vuoden aikana uhka on vähän loiventunut, sieltä on siirrytty epätietoisten suuntaan, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen sanoo.

Syynä on Pajusen mukaan Euroopan turvapaikanhakijatilanne, joka on jättänyt Venäjän toimet suomalaisten mielissä taka-alalle. Myös Ukrainan kriisin akuutein vaihe on rauhoittunut.

– Tilanne on tasoittunut kevään 2014 jälkeen.

Eniten uhkaa kokevat naiset ja yli 35-vuotiaat, kuten kahdessa aikaisemmassa vastaavassa kyselyssä.

– Vedenjakaja menee aika nätisti 35 vuodessa. Sitä vanhemmat ikäryhmät seuraavat maailman tapahtumia, Pajunen arvioi.

Krimin miehitys säikäytti

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Selvä nousu suomalaisten kokemassa Venäjän uhkassa tapahtui hiukaan viiveellä sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin helmikuun lopussa 2014. Ilta-Sanomien maaliskuun 2014 alussa teettämän kyselyn mukaan Venäjän koki uhkaksi 39 prosenttia suomalaisista, 50 prosenttia vastanneista ei kokenut uhkaa. Sen jälkeen luvut pomppasivat nykyiselle tasolle.

Pajusen mukaan Ukrainan ja Venäjän välinen kriisin laajuus saattoi olla tuolloin liian tuore arvioitavaksi.

– Tilanne oli akuutti. Joissain asioissa reaktiot näkyvät heti, tämä oli tapahtumaketju joka vähitellen hiipi sisään. Venäjän roolikin [Krimillä] oli alkuvaiheessa epäselvä.

Venäjän aiheuttaman uhkan kokeminen näyttää seurailevan suomalaisten Nato-kannatusta. Kumpikin oli viime vuonna neljä prosenttiyksikköä korkeampi.

– Nämä asiat näyttäisivät kulkevan käsi kädessä, Pajunen arvioi.

Kysely tehtiin viime viikolla 19.–22.10.2015 välisenä aikana. Siihen haastateltiin 1 002 henkilöä, ja sen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.