Lenkille, sohvalle vai sairaalaan? – Ullan eläke alkoi loppuun palamisella

Missä kunnossa eläkkeelle jäädään ja miten kunto muuttuu ensimmäisten eläkevuosien aikana? Vuosittain eläköityy noin 80 000 suomalaista, joten kysymys kiinnostaa tutkijoita.

Kotimaa
Aino sisätossut.
Yle

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on mukana 6 000 kunta-alan työntekijää siistijöistä rakennustyömiehiin ja kaupunginjohtajiin. Yksi heistä on nokialainen, eläkkeelle jäänyt sosiaalityöntekijä Ulla Pulakka.

– Tunsin eläkkeelle jäädessäni ääretöntä kiukkua, koska työ oli niin mukavaa, Ulla Pulakka kertoo.

Tutkimuksessa selvitetään osallistujien kunto ennen eläköitymistä, eläkkelle jäämisen aikaan ja sen jälkeen. Syynissä ovat lihaskunto, verenpaine, kehonkoostumus ja ravitsemus. Hiusnäytteen avulla saadaan tietoa stressistä.

– Fysiikkani parani eläkkeelle jäämisen jälkeen, mutta psyykkinen toipuminen vei kolme vuotta. Minulla oli niin vaikea työstä johtunut burn out, Pulakka sanoo.

Työuupumuksen käsittely vei kolme vuotta. Siitä selvittyään Pulakka on löytänyt eläkkeellä olemisen hyvät puolet.

– Aviomies osti eläkelahjaksi kevyen moottorisahan. Sen kanssa kun touhusi niin burn out parani. Olen ollut metsätöissä, rakentanut pari kasvihuonetta ja liiterin. Parasta sykettä elämään antavat kuitenkin lapsenlapset.

8 tuntia lisäaikaa joka päivä

Tutkimuksen juuret ulottuvat 1990-luvulle, jolloin kunta-alan työntekijöiden hyvinvointia alettiin selvittää. Nyt jatketaan Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön monivuotisen apurahan turvin.

Osasta tulee sohvaperunoita ja osa aktivoituu eläkkeellä liikkumaan, harrastamaan ja matkustamaan.

Sari Stenholm

– Olemme erityisen kiinnostuneita elintapojen muutoksesta. Liikunnassa ja unessa tapahtuvat muutokset ovat keskiössä, toteaa tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija Sari Stenholm Turun yliopistosta.

Tutkimukseen osallistuneille on annettu rannekkeita, jotka tallentavat tietoja liikunnasta ja unesta.

Eläköityville ihmisille vapautuu 8 tuntia päivässä ja Stenholmin mielestä on mielenkiintoista seurata, miten tunnit käytetään.

– Jos tunnistamme huonoja trendejä, niin voisimme kohdentaa ajoissa toimenpiteitä. Jo nyt näkyy eroja liikunnan määrässä. Osasta tulee sohvaperunoita ja osa aktivoituu eläkkeellä liikkumaan, harrastamaan ja matkustamaan.

Eläköitymiskunnolla on väliä

Suomessa eläköityy joka vuosi noin 80 0000 henkeä. Heistä 50 000 siirtyy vanhuuseläkkellle. Työuria ollaan pidentämässä, joten eläkeläisten kunnolla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Henkilöllä joka jää eläkkeelle on odottettavissa elinaikaa noin 20 vuotta.

– Tämä on ainutlaatuinen pitkäaikaistutkimus koko maailmassa, Stenholm toteaa.

Tutkimus kiinnostaa myös kansainvälisesti ja yhteistyötä tehdään ruotsalaisten, hollantilaisten, englantilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa.