Hyvästi satumaiset voitot? Tutkimus: Tuulivoima leikkaa miljardeja vesi- ja ydinvoimalta

Vesivoima ja ydinvoima olivat vielä 2000-luvun alkupuolella huikeita rahasampoja pohjoismaisille energiayrityksille, kuten suomalaiselle Fortumille. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan tuulivoima voi murentaa vanhat asetelmat yllättävän nopeasti. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon perinteiset voimantuotantomuodot menettävät tulojaan vuoteen 2020 mennessä.

talous
grafiikka
Perinteinen sähköntuotanto toi pohjoismaisille voimayhtiöille suurtulot vielä 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuksen mukaan tuulivoima laskee sähkön keskihintaa selvästi ja leikkaa muiden voimalaitosten tuottamia tuloja energiayhtiöille. Aalto-yliopisto, Matti Liski ja Iivo Vehviläinen / Yle Uutisgrafiikka

1. Hiililauhde ajetaan alas

Lauhdevoimalat käynnistyvät Pohjoismaissa esimerkiksi silloin, kun kovat pakkaspäivät aiheuttavat sähkön kulutuksessa piikin, jota muu tuotanto ei riitä kattamaan. Lauhdelaitoksissa käytetään polttoaineena useimmiten kivihiiltä, maakaasua tai öljyä.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaiset energiayhtiöt tahkosivat lauhdevoimalla tuloja 2,2 miljardia euroa vuodessa vielä 2000-luvun alkupuolella. Tulot ovat puolittuneet jo nyt ja katoavat tutkimuksen mukaan kokonaan 2020 mennessä.

Kehitys on nähtävissä selvästi: Esimerkiksi Pohjolan Voima ilmoitti kesällä ottavansa kaksi isoa hiilivoimalaa pois markkinoilta. Tätä ennen muun muassa valtioenemmistöinen Fortum sulki Inkoon hiilivoimalan kannattamattomana (siirryt toiseen palveluun).

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tuulivoima on toiminut juuri niin kuin pitää, eli se on poistanut markkinoilta saastuttavaa hiiltä.

Toisaalta lauhdevoimaa pitää jättää tehoreserviksi sähkön kulutuspiikkien varalta. Energiayritykset ovatkin toistuvasti varoittaneet Suomen energiaturvallisuuden vaarantuvan hiililauhteen alasajon vuoksi.

2. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto tulilinjalla

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on pidetty suomalaisen energiajärjestelmän ylpeytenä. Arjessa laitoksia kutsutaan usein kaukolämpövoimaloiksi. Laitokset ovat hyvin yleisiä Suomen kunnissa.

Aalto-yliopiston tutkimus kertoo, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto tuotti 2000-luvun alussa tuloja pohjoismaisille energiafirmoille vuodessa noin 2,3 miljardia euroa. Tutkimus arvioi, että vuotuisista tuloista katoaa 1,7 miljardia 2020 mennessä.

Taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että sähkön keskihinnan lasku uhkaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa vakavasti. Sen kannattavuus heikkenee merkittävästi, sillä yhteistuotantolaitoksessa tuotetusta sähköstä ei saa jatkossa riittävän korkeaa hintaa.

Tämäkin kehitys on jo vahvasti nähtävissä. Energiayhtiö Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen varoitti hiljattain sähkön ja lämmön yhteistuotannon vaikeuksista.

Isoja ratkaisuja nähdään jo lähiaikoina. Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsingin on määrä päättää, miten se tuottaa helsinkiläisten lämmön, jos sähköä ja lämpöä tuottavasta kivihiilivoimasta luovutaan.

3. Ydinvoiman alasajo nopeutuu?

Ydinvoima tuotti Pohjoismaissa 2000-luvun alussa energiayhtiöille neljä miljardia euroa tuloja vuodessa. Aalto-yliopiston tutkimus arvioi, että vuotuisista tuloista katoaa 2,7 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

Professori Liskin mukaan tuulivoiman aiheuttama sähkön halpeneminen horjuttaa pahasti ydinvoiman kannattavuutta. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on kallista, eikä nykyinen sähkön hinta kannusta hankkeisiin.

Liski uskoo, että Suomessakin uudet ydinvoimalat voivat tarvita jatkossa jonkinlaista valtion tukea kannattaakseen taloudellisesti.

Tällaiseen ratkaisuun on jo päädytty Britanniassa, missä Hinkley Point C:n ydinvoimalalle on luvattu valtion takaama takuuhinta. Aiheesta voi lukea lisää englanniksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Tuulivoima voi nopeuttaa Liskin mukaan myös vanhojen ydinvoimaloiden alasajoa. Tästä on jo esimerkki Ruotsista, jossa Oskarshamnin ydinvoimalaa pyörittävä OKG päätti sulkea kaksi reaktoria ennenaikaisesti. Ruotsin hallitus tosin vauhditti ydinvoimaloiden sulkemista lisäverolla.

4. Vesivoima voi menettää miljardeja

Vesivoima on pohjoismaisten energiayhtiöiden kruununjalokivi. Tutkimus arvioi, että vesivoimalat jauhoivat 2000-luvun alkupuolella tuloa noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Jo tähän mennessä vuotuisesta tulosta on kadonnut tutkimuksen mukaan 20 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä vesivoima menettää 6,8 miljardia euroa vuotuisista tuloistaan Pohjoismaissa.

Vesivoimaa omistavien energiayhtiöiden tulot putoavat siis rajusti, mutta professori Matti Liskin mukaan vesivoiman tuotanto kannattaa jatkossakin.

Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta noin puolet katetaan vesivoimalla. Sillä on äärimmäisen tärkeä rooli myös kysynnän ja tarjonnan heilahteluita tasaavana säätövoimana.