1. yle.fi
  2. Uutiset

Kultasormuksia ja hopeapikareita – muinainen soturi komeili aikansa bling-blingillä

Peloponnesoksessa pronssikaudella elänyt mies lienee tavoitellut kullan ja hopean kimalluksella asemaa yhteisössä, joka edelsi antiikin Kreikan kulttuuria.

Ulkomaat
Kultasormus aseteltuna senttimitan viereen. Sormuksen kannalla on leveyttä kolmisen senttiä.
Yksi hauta-aarteista on kultainen sormus, jossa on kuva hyppäävästä härästä. Jennifer Stephens / University of Cincinnati

Etelä-Kreikasta Peloponnesoksen niemimaalta on löytynyt arviolta 3 500 vuotta sitten elänyt sotilas, joka sai tuonpuoleiseen poikkeuksellisen komeat matkatavarat.

Noin 30–35-vuotiaan miehen täytyi olla merkittävä jäsen pronssikauden mykeneläisessä yhteisössään Pýlosissa, luultavasti suorastaan aristokratiaa. Muutoin hänen hautaansa ei olisi kätketty koristeellisen miekan ja muiden aseiden lisäksi kultasormuksia ja -ketju, kulta- ja hopeapikareita, pronssimaljakoita ja kaiverrettuja sinettejä ja jalokiviä.

Kaikkiaan esineitä on noin 1 400. Haudan löytäneet tutkijat kiinnittivät huomiota etenkin korujen runsauteen. Yleensä arkeologeilla on ollut tapana ajatella, että korut olivat vain naisille tyypillisiä hauta-aarteita.

Haudan yli käveltiin vuosituhansia

Haudan viime keväänä löytänyt yhdysvaltalaisen Cincinnatin yliopiston arkeologipariskunta Jack Davis ja Sharon Stocker on tehnyt Pýlosissa kaivauksia jo neljännesvuosisadan ajan. Löytöpaikkaa he pitävät niin helppona, että on vaikea käsittää, miten se on voinutpysyä piilossa 35 vuosisataa.

Jalkojen välissä oli norsunluulaatta, johon oli kaiverrettu kotkanpäinen leijona.

– Niin moni käveli sen yli niin monta kertaa, myös meidän tutkimusryhmämme, Davis kommentoi The New York Times (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.

Cincinnatin yliopiston tutkijaa onnisti myös vuonna 1939: Carl Bergen löysi kaiverrettujen taulujen kätkön kaivaustensa ensimmäisenä päivänä. Kaiverrukset osoittautuivat kirjoitetun kreikan vanhimmaksi tunnetuksi muodoksi.

Davisilla ja Stockerilla kävi vastaava tuuri heti uusien kaivaustensa avajaisiksi. Aluksi he luulivat löytäneensä rakennuksen nurkan, mutta rakennelma osoittautui haudaksi. Se on vain puolitoista metriä syvä, runsaan metrin levyinen ja 2,5 metriä pitkä. Hauta oli muutoin ehjä, mutta luultavasti kantena ollut tonnin painoinen kivilohkare oli murskannut puisen arkun.

Vainaja lepäsi selällään aarteidensa ympäröimänä. Hänen jalkojensa väliin oli asetettu norsunluulaatta, johon oli kaiverrettu kotkanpäinen leijona, kuninkaiden myyttinen suojelija.

Eeppisten sankarien seutua

Mies eli aikana, jolloin minolainen kulttuuri oli juuri synnyttämässä mykeneläisen kulttuurin; siitä puolestaan kehittyi antiikin Kreikan kulttuuri sellaisena kuin se kaikessa rikkaudessaan tunnetaan.

Miekka maassa osittain esiin kaivettuna.
Soturin miekalla on mittaa metrin verran, ja kahva on kullalla koristeltua norsunluutaUniversity of Cincinnati

Miehen haudan viereen kohosi vuosia myöhemmin Kuningas Nestorin palatsi, mahtava hallintokeskus, josta Homeros kertoo Ilias-runoelmassaan. Hautalöydön toivotaankin valaisevan sitä, millaisessa maailmassa Homeroksen Odysseus ja muut eeppiset sankarit elivät.

Tutkija James Wright arvelee, että Pýlosiin haudattu soturi on yksi niistä, jotka kamppailivat johtoasemasta nuoressa järjestäytyvässä yhteiskunnassa. Soturit koreilivat laadukkailla esineillä, tai niin kuin Wright sanoo: "Heillä oli paljon bling-blingiä".

Soturin taustaa pyritään nyt selvittämään myös DNA-tutkimuksella, jos hänen hampaistaan saadaan tutkimuskelpoinen näyte. Se voisi kertoa, missä hän oli syntynyt.

Löydöstä kerrotaan laajalti ja runsaasti kuvitettuna Cincinnatin yliopiston verkkolehdessä (siirryt toiseen palveluun). Sivulla on myös video Stockerista esittelemässä hautaa.

Lähteet: AP, AFP, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi