Suurmoskeijan rahoitus jakaa muslimien mielipiteet

Helsinkiin suunnitteilla oleva suurmoskeija saa suuren kannatuksen Suomen muslimien keskuudessa. Hankkeen uskotaan ehkäisevän niin radikalisoitumista kuin auttavan kotoutumisessa. Osa muslimeita kuitenkin pelkää, että ulkomainen rahoitus saattaisi tuoda vääränlaista islam-oppia suurmoskeijaan.

Kotimaa
Rukoushetki moskeijassa Helsingissä
Suomalaisissa moskeijoissa on tätä nykyä usein tungosta. Suurmoskeija, jopa useat suurmoskeijat, tulisivat tarpeeseen, sanoo imaami ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajar. Yle

Yhdessä Suomen suurimmassa moskeijassa Helsingin Mellunmäessä tiedetään, että tarvetta suuremmalle moskeijalle Suomessa olisi, sillä nykyiset rukoustilat eivät tunnu riittävän muslimeille missään. Mellunmäen shiia-yhteisöä ja sen imaamia Abbas Bahmanpouria huolestuttaa kuitenkin hankkeen mahdollinen ulkomaalainen rahoitus.

– Huolestuttaa, jos rahoitus tulee maista kuten Saudi-Arabia tai Qatar, joissa on erittäin tiukan linjan islamia. Haluaisimme välttyä niiltä ongelmilta täällä, imaami Abbas Bahmanpour sanoo.

Helsinkiin suunnitteilla olevan suurmoskeijan rahoituksen on tällä erää tarkoitus tulla ulkomailta Bahrainin kautta.

Ulkolaiselle rahalla tarvetta

Toisessa helsinkiläisessä moskeijassa Lönnrotinkadulla rahan alkuperä ei huoleta, jos suurmoskeijaa pyörittäisivät Suomessa kuitenkin suomalaiset muslimit. Päinvastoin rahan tarve on kova. Lönnrotinkadulla lasketaan, että yksi suurmoskeija ei riitä, vaan pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin jopa viisi suurmoskeijaa.

– Pääkaupunkiseudulla käy rukoilemassa jo 10 000 muslimia juhlarukouksiamme. Miehiä, naisia ja lapsia. Nyt joudumme vuokraamaan tiloja juhlarukouksia varten. Yksittäiseen suurmoskeijaan mahtuisi korkeintaan noin 1 500 rukoilijaa kerralla. Se ei yksinkertaisesti riitä, Lönnrotinkadun moskeijan imaami Anas Hajar sanoo.

Osaa rahasta toivotaan Suomesta

Kaikki Yle Uutisten haastattelemat muslimit suhtautuvat suurmoskeijaan muutoin positiivisesti. Suomen vanhimmassa muslimiyhteisössä, tataariyhteisössä, muslimien omaa osallistumista moskeijan kustannuksiin kuitenkin korostetaan – vaikka ulkomaalaista rahaa sinänsä ei pidetä ongelmana.

– Näkisin silti positiivisena, että osa rahoituksesta saataisiin kerättyä myös Suomessa asuvilta muslimeilta. Mielestäni se jollain lailla sitouttaisi ja edistäisi tätä kotouttamisprosessia, tataariyhteisön hallituksen puheenjohtaja Atik Ali sanoo.

Suurmoskeijan rahoituskuvioita ehditään onneksi vielä miettiä, sillä tämän vuoden puolella odotetaan vasta tonttia Helsingin kaupungilta. Hanasaaren voimalan tontti ehdittiin jo hylätä. Kun tontti lopulta ratkeaa, moskeijaa ajavan järjestön on tarkoitus järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu.