Miksi sikoja hakataan tai tökitään toistuvasti sähköpiiskalla?

Eläinaktivistien kuvaamille videoille on tallentunut hetkiä, joissa eläinten käsittely näyttää ulkopuolisesta liian väkivaltaiselta. Karsinoissa elämänsä viettäviä lihasikoja hakataan muun muassa lantakolalla. Teuraslastaukseen ajettavia sikoja tökitään sähköpiiskalla ja lyödään ajolevyllä. Miksi näin tapahtuu?

Kotimaa
Sikala.
Eläinaktivistien salaa kuvaamilla videoilla näkyy, miten sikoja hakataan lantakolalla. Työntekijä yrittää ilmeisesti rangaista sikoja, jotka purevat muiden häntiä.

Oikeutta eläimille -järjestö on saanut haltuunsa ensi kertaa materiaalia eläinten kohtelusta tiloilla silloin, kun kukaan ulkopuolinen ei ole näkemässä. Videoita ovat kuvanneet salaa yksityishenkilöt kahdellatoista eläintilalla viime ja tänä vuonna.

Ylen A-studio sai materiaalia käyttöönsä ja kysyi selityksiä sikojen kohteluun eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen perehtyneeltä tutkijalta Laura Hänniseltä ja Sikayrittäjien puheenjohtajalta Martin Ylikännöltä. Rikottiinko tilanteissa eläinsuojelulakia? Tutkijan ja yrittäjän näkemykset tästä poikkeavat suuresti.

– Eläinten käsittelyhän liikkuu tyypillisesti lain harmaalla alueella. Jotkut asiat on selkeästi kielletty - me ei saada potkia eläimiä, me ei saada vetää niitä turkista, hännästä tai sarvista. Meidän pitää kohdella niitä rauhallisesti ja kiihdyttämättä. Me ei saada aiheuttaa niille tarpeetonta väkivaltaa tai tarpeetonta tuskaa tai kipua, sanoo eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Sikojen hakkaamista lantakolalla kumpikaan ei pitänyt hyväksyttävänä. Tilanne näyttää kuvien perusteella alkavan siitä, että työntekijä huomaa sikojen purevan toistensa häntiä. Se on tutkijan mukaan sikojen häiriökäyttäytymistä.

Eläimillä on suuri tonkimisen tarve, mutta ahtaissa karsinoissa vähän tekemistä. Videolla työntekijä vaikuttaa rankaisevan sikoja hännänpurennasta lyömällä lantakolalla.

– Ainakin se sen hetkellisen toiminnan lopettaa. Ei se tietenkään ole normaalia, että eläimiä sillä lyödään, sikayrittäjien Ylikännö sanoo.

– Lyöminen ei vähennä tarvetta hännänpurennalle, pikemminkin saattaa valitettavasti lisätä sitä. Se stressaa sitä purijasikaa, kun sitä rangaistaan asiasta, jota sillä on suunnaton tarve tehdä, arvioi eläinten hyvinvointitutkija Hänninen.

Sähköpiiskaan tartutaan kiireessä

Videoiden perusteella ongelmallinen asia tuottajille on myös sikojen lastaus teurasautoon. Se vaikuttaa aiheuttavan stressiä sekä eläimille että työntekijöille.

Useaan kertaan nähdään, miten siat pysähtyvät ihmettelemään ovelle. Pian paikalla on tungos, kun osa sioista pyrkii takaisin. Työntekijät tarttuvat sähköpiiskaan, jolla aletaan tökkiä sikoja.

Sikala.
Tiloilla käytetään sähköpiiskoja eläinten liikutteluun. Lain mukaan sen käyttöä tulisi mahdollisuuksien mukaan lastaustilanteissa välttää.

Ylikännö kertoo, että sähköpiiskaa käytetään myös hänen sikatilallaan esimerkiksi lastauksen aikana. Viidentuhannen voltin korkeajänniteimpulssin aiheuttava laite antaa Ylikännön mukaan vain pienen sähköiskun, jota eläin lähinnä säpsähtää.

– Sähköpiiska on inhimillisempi tapa kuin moni muu voimankäyttö, se ei vahingoita eläintä. Verrattuna päähän potkimiseen, joka voi jopa vahingoittaa, Ylikännö sanoo.

Lastauksessa on Ylikännön mukaan usein myös kiire, koska teurasauton on ehdittävä jo seuraavaan paikkaan. Ilman sähköpiiskaa lastaus hidastuisi huomattavasti.

Laissa sanotaan, että sähköpiiskan käyttöä lastauksessa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Hännisen mukaan sähköpiiskalla aiheutetaankin eläimelle turhaa kipua ja tuskaa. Kuvissa sähköpiiskaa käytetään hänen mielestään tarpeettoman tiheästi. Sen sijaan pitäisi miettiä syitä sian käyttäytymiseen.

– Siat ovat siinä mielessä tyypillisiä tuotantoeläimiä, että niillä on aika huono stereonäkö. Ne eivät näe kunnolla, jos esimerkiksi lattian valo muuttuu tummasta vaaleaan. Niiden pitää pysähtyä ja katsoa, onko siinä kuoppa vai kynnys. Kaiken kaikkiaan tutusta tilasta uuteen siirtyminen on niille pelottavaa.

Sikojen käytökseen on aina joku syy

Hännisen mielestä sähköpiiskaa käytetään niin toistuvasti, että asiasta olisi kenties syytä yleisemminkin kouluttaa tuottajia tai eläintenhoitajia.

– Jos me saadaan ihmiset ymmärtämään, että eläimet eivät tee mitään ilman syytä. Siihen on aina syy, miksi se eläin jäätyy, ei suostu liikkumaan. Ihmiset pitää saada katsomaan sitä siirtoympäristöä eläimen kannalta. Silloin me voidaan varsin nopeasti muuttaa toimintatapoja eläinten kannalta paremmiksi. Se palkitsee myös eläinten hoitajaa, kun siinä ei ole sellaista stressiä ja asiat menevät jouhevammin eteenpäin.

Eläintilojen välillä on Hännisen mukaan suuria eroja - laadukkaimmat kärkitilat ovat kaiken aikaa kiinnostuneita kuulemaan uusista tutkimustuloksista ja parantamaan suhdetta eläimiin. Sitten on tuottajia, joita ei kiinnosta tai oma elämäntilanne vie voimia.

– Näyttää videoiden perusteella, että meillä on olemassa tiloja, joissa eläinten käsittelyä voitaisiin tosi paljon parantaa varmasti ihan neuvonnallisin keinoin. Mutta ei tämä ole kokonaiskuva siitä, miten eläimet meillä kaikilla tiloilla voi, Hänninen sanoo.

Lisää aiheesta illan A-studiossa 28.10. TV 1, klo 21.05