Video: "Yksi oudoimmista joogan muodoista" yhdistää akrobatian ja joogan

Pariakrobatiaa ja joogaa yhdistelevässä akrojoogassa on luotettava harjoittelukaverin hauiksiin ja omaan kehonhallintaan. Vasta muutamia vuosia sitten Suomeen tulleella lajilla on arviolta hieman alle sata aktiivista harrastajaa suurimmissa kaupungeissa.

Kotimaa
Akrojoogaaja kannattelee toista jalkojensa varassa.
Kuopiossa akrojoogaa ohjaavat Enni Vallivaara ja Meri Joona näyttävät videolla lajin perusliikkeitä.

Kuopiossa akrojoogan alkeistunteja ohjaava Enni Vallivaara nostaa apuohjaajan Meri Joonan lentämään. Akrojoogan yksi perusliikkeistä muistuttaa takavuosien lankuttamista, mutta akrojoogassa asentoa kutsutaan linnuksi. Joona on jäntevänä Vallivaaran jalkojen varassa. Monimutkaisempien liikkeiden harjoittelu on hypnoottista katsottavaa. Joona pyörii Vallivaaran jalkojen ja käsien tukemana hallitusti asennosta toiseen.

Vain muutamia vuosia sitten Suomeen rantautuneessa lajissa yhdistyvät nimensä mukaisesti pariakrobatia ja jooga.

– Akrojooga on yksi oudoimmista joogan muodoista, koska se on kahden erilaisen lajin yhteenliittymä, sanoo Heikki Slåen.

Slåen on toinen lajia edistävän Acroyoga.fi-sivuston ja -yhteisön perustajista. Sivuston mukaan akrojoogaan kuuluu myös thai-joogahieronnan elementtejä.

Vaikka liikkeet tehdään parina, akrojoogaa harjoitellaan usein kolmikkona. Base eli liikettä tukeva harjoittelija antaa flyerille eli lentäjälle tukipisteitä eri puolille vartaloa kuten lantioon, selkään, reisiin tai hartioihin.

– Base on usein selällään maassa, Vallivaara kertoo.

Kolmantena on spottaaja eli tarkkailija, joka ohjaa tarvittaessa parin liikettä ja varmistaa harjoittelun turvallisuutta.

Akrojoogaaja kannattelee toista jalkojensa varassa.
Toni Pitkänen / Yle

Kiipeilijät joogamatoilla

– Olen rakastunut tähän lajiin. Tekisin tätä aamusta iltaan, jos saisin. Pitää vain joku harjoituskaveri aina saada, Enni Vallivaara sanoo.

Vallivaara toi akrojoogan mukanaan Helsingistä Kuopioon.

– Pakko tänne oli saada jokin porukka kasaan ja päästä harrastamaan näin hauskaa lajia.

Akrojooga korvaa tällä hetkellä 50–70-prosenttisesti oman punttitreenini.

Heikki Slåen

Ensimmäisiä kertoja lajia harjoiteltiin Savossa viime keväänä. Tämän syksyn ajan Kuopion kiipeilykeskus Voemassa on harjoiteltu viikoittain akrojoogan alkeita noin tusinan harjoittelijan voimin.

Akrojoogan aktiiviharrastajia on Suomessa satakunta, arvioi Heikki Slåen. Slåen on lajin aktiivinen harrastaja ja ohjaaja. Hän kertoo, että Helsingissä avoimissa harjoituksissa on nykyisin tavallisesti noin 30 ihmistä.

– Syksyn alussa teimme epävirallisen Suomen ennätyksen, kun tutustumistunnilla oli syyskuussa 61 oppilasta.

Akrojoogan harrastustoimintaa on tällä hetkellä ainakin Helsingissä, Turussa, Tamperella, Oulussa, Kuopiossa ja jonkin verran Jyväskylässä. Slåenin mukaan valtaosa harrastajista on noin 25–35-vuotiaita.

Laji on hyvin nuori. Suomessa akrojoogaa on harrastettu muutaman vuoden ajan. Laji on ottanut ensiaskeleensa Montrealissa ja Kaliforniassa 2000-luvun molemmin puolin eri opettajien ohjaamana.

Paljon itseään painavampaakin pystyy lennättämään, jos tekniikat ovat kunnossa.

Enni Vallivaara

Slåen on huomannut tiettyjen liikuntalajien viettävän akrojoogan pariin. Harrastajien joukossa on luontevasti esimerkiksi sirkusharrastajia ja joogaajia.

– Sirkusakrobaatit saattavat hakea akrojoogasta pehmeyttä ja harjoittelu toimii heille kevyempänä treeninä.

Myös Kuopiossa akrojoogaa ohjaava Vallivaara on harrastanut sirkusakrobatiaa ja hieman joogaa.

Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Helsingissä kiipeilijät ovat tulleet akrojoogamatoille.

– Kiipeilytaustan tunnistaa saman tien. Heillä on käsittämätön keskivartalon hallinta, Slåen sanoo.

Kaksi joogaharrastajaa.
Toni Pitkänen / Yle

Leikkiä ja kuuntelua

Heikki Slåenin mukaan akrojoogaa ja joogaa yhdistävät muun muassa hengitys ja oman kehon kuunteleminen.

– Akrojoogassa lempeys ja kunnioitus laajenevat oman kehon ulkopuolelle fyysisen kontaktin kautta.

Lajissa luottamusta rakennetaan sekä harjoituspariin että omiin taitoihin.

– Jokaisen ihmisen kanssa pitää tutustua siihen, miltä liikkeet tuntuvat, Enni Vallivaara sanoo.

Uuden parin kanssa liikkeiden tekeminen aloitetaan alkeista. Vallivaara on huomannut alkeiskurssilaisten luottamuksen kehittyneen syksyn harjoituskertojen aikana.

– Parit yhdessä yllättyvät, että pystyvät liikkeisiin. Siinä yhteinen luottamus kasvaa.

Vallivaaran mielestä akrojoogassa parasta on se, että laji on kuin yhdessä leikkimistä ja tekeminen tuntuu vartalossa hyvältä.

Heikki Slåen sanoo, että akrojoogassa parasta on se, kun harjoiteltu liikesarja onnistuu sekä lentäjänä että tuen antavana basena.

– Kun oppii tuntemaan ja sanattomasti kuulemaan toisen ihmisen tavan liikkua. Oivaltaa, miten liike on täysin yhdenaikaista ja toista tukevaa.