Tutkija: Nato-jäsenyys olisi taloudellisesti Suomen etu – "monimutkainen poliittinen laskutoimitus"

Nato-jäsenyys saattaisi asiantuntijoiden mukaan lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisena sijoituskohteena. Hyötyjen ja kustannusten laskeminen ennen jäsenyysneuvotteluja on kuitenkin lähes mahdotonta.

talous
Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet-pari startissa Bodön tukikohdassa Norjassa
Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet-pari startissa Bodön tukikohdassa Norjassa toukokuussa 2015.ACE

Suomen Hornetit vanhentuvat käsiin ja edessä on kalliimman puoleinen ostosreissu. Nato-maiden kesken tehtäviin kauppoihin voisi odottaa liittolaisalennusta, joka miljardikaupoissa voisi olla tuntuvakin.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola laskee puolustusvoimien materiaalihankintojen alennuksen yhdeksi selväksi eduksi, jos Suomi olisi Naton jäsen.

Nato-maissa saadaan säästöjä, kun suurempi joukko tekee samoja hankintoja. Lisäksi puhutaan liittolaisalennuksesta.

– Jos Suomi olisi Naton jäsen, saattaisi olla, että hävittäjien hinta saattaisi tulla himpun halvemmaksi, kuin mitä se muuten olisi, Aaltola arvioi.

Hänen mukaansa mistään suuresta alennuksesta olisi turha haaveilla. Tosin hinnoittelu on tapauskohtaista ja asejärjestelmiä voidaan myydä edullisesti jollekin alueelle poliittisista syistä.

Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen muotoilee, että "perheen kesken on yleensäkin helpompi asioida ja Nato-jäsenen etuja olisivat mahdollisesti edullisemmat hankintahinnat".

Vakaus toisi sijoituksia

Materiaalihankintojen mahdollisia alennuksia suurempi kysymys olisi jäsenyyden merkitys ulkomaisille sijoittajille.

– Kansainvälisille sijoittajille Suomi voisi olla kiinnostavampi kohde, sillä Nato tuo turvallisuutta ja poliittista vakautta ja sitä kautta myös taloudellista vakautta, Suominen päättelee.

Aaltola on samoilla linjoilla.

– Jos isoja kansainvälisiä sijoituspäätöksiä tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä, niin tietenkin Nato-kysymystä mietitään, jos punnitaan päätöstä vaikkapa Suomen ja Norjan välillä.

Nato-jäsenyyden on arvioitu maksavan Suomelle suoraan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Miinukseksi pitää laskea myös naapuri Venäjän reaktiot. Aaltolan mukaan kauppasuhteisiin tulisi ainakin väliaikaista kitkaa, mutta ei kuitenkaan katkosta.

– Kyllä Venäjä tekee tiiviisti kauppaa myös Nato-maiden kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Saksa.

Atlantti-seuran Suomisen mielestä nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on vaikea säilyä puolueettomana.

– Meidän on näytettävä väriä ja oltava mukana kansainvälisissä yhteisöissä.

Suominen korostaa, että jäsenyyden hintalappua voidaan arvioida vasta, jos Suomi alkaisi käydä neuvotteluja Naton kanssa.

Aaltola taas arvioi, että ainakin pidemmällä ajalla jäsenyys olisi puhtaasti taloudellisesti Suomelle edullista. Mutta jäsenyyspohdinnoissa talous on vain yksi ulottuvuus.

Puolustuspolitiikassa käytetään toisenlaisia laskimia kuin pankeissa.

– Tämä on monimutkainen poliittinen laskutoimitus, sanoo Aaltola.