Eläinten ulosteita ei päädy entiseen tapaan maalle – voi merkitä suuria ongelmia

Tutkimuksen mukaan eläinten aikaansaama lannoitus on vähentynyt kuuteen prosenttiin parhaista ajoista.

tiede
Valas ja lokit saalistavat anjoviksia.
Rungroj Yongrit / EPA

Metsästyksen ja ihmisen aiheuttaman saastumisen seurauksena tapahtunut suurten eläinten väheneminen on pienentänyt myös niiden ulosteiden määrää, mikä on pulmallista maapalloon hedelmällisyyden kannalta, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä Pnasissa julkaistun tutkimuksen mukaan suurten nisäkkäiden ja merieläinten määrän lisääminen voisi jopa vähentää ilmaston lämpenemisen aiheuttamia ongelmia.

Vermontin yliopiston biologi Joe Roman muistuttaa, että maailmassa oli ennen kymmenen kertaa nykyistä enemmän valaita, kaksikymmentä kertaa enemmän lohen kaltaisia kaloja, jotka nousivat kutemaan makeaan veteen, sekä kaksi kertaa enemmän merilintuja.

Lisäksi jättiläislaiskiaisten, mastodonttien ja mammuttien aikaan suuria kasvissyöjiä oli kymmenen kertaa enemmän kuin nykyisin.

Ekosysteemi vaarassa

Eläinten katoaminen on merkinnyt muun muassa sitä, että maan ravintoketju on kärsinyt, kun merilinnut ja vaeltavat kalat eivät enää tuo eläinperäistä jätettä syvälle sisämaahan. Ketjun murtuminen voi heikentää koko ekosysteemiä.

Tutkijoiden mukaan eläinten kyky kierrättää ravinteita on pudonnut noin kahdeksaan prosenttiin tasosta, jolla se oli ennen kuin noin 150 megafaunaan luettua suurta eläinlajia kuoli sukupuuttoon viime jääkauden lopulla.

Valtamerien nisäkkäiden metsästys taas on vähentänyt noin 75 prosenttia näiden eläinten meren syvyyksistä nostaman fosforin määrää.

– Aiemmin ei ymmärretty eläinten keskeistä rooliin ravinteiden liikuttelussa, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Christopher Doughty Oxfordin yliopistosta.

Nyt tutkijat sanovat, että eläimet ja niiden ulosteet hedelmöittävät paikkoja, joilla elämä ei muutoin viihtyisi.

Tutkimuksen mukaan eläinten aikaansaama lannoitus on vähentynyt peräti kuuteen prosenttiin parhaista ajoista.

Heidän laskelmiensa mukaan muun muassa valaat ja muut merinisäkkäät siirsivät ennen kaupallisen valaanmetsästyksen alkamista noin 340 miljoonaa kiloa fosforia pinnalle syvältä merestä. Nyt määrä on enää alle neljännes entisestä.

Merilinnut ja valleuskalat taas siirsivät vuosittain noin 135 miljoonaa kiloa fosforia maalle. Määrä on tutkijoiden mukaan enää alle neljä prosenttia entisestä.

Tunnettujen fosforivarantojen on arvioitu loppuvan 50 vuodessa, mikä voi tuottaa suuria ongelmia maataloudelle.

Lähteet: AFP