Tutkija: Jokainen meistä on laumasielu, ristiriita sattuu aivoihin

Joukossa tyhmyys tiivistyy, tietää vanha sanonta. Neuromarkkinointiin perehtynyt tutkija Kaisa Hytönen kuitenkin lohduttaa, että laumasieluisuus ja oman viiteryhmän myötäily on jokseenkin automaattinen toiminto. Siitä voi kuitenkin myös opetella pois.

Ylen aamu
Kaisa Hytönen
Nykyään ihaillaan yksilöllisyyttä. Ihmisillä on kuitenkin erittäin vahva taipumus mukauttaa mielipiteitään enemmistön näkemysten mukaisiksi. Tohtori Kaisa Hytönen kertoi syistä taipumuksen taustalla.

Kun ihminen on eri mieltä enemmistön kanssa, aktivoituvat aivoissa samat alueet kuin silloin, kun tekee virheen tai tuntee kipua. Ristiriita sattuu. Siksi haluamme pitää samoista ohjelmista, kasvoista, ruuista kuin oma viiteryhmämme.

Vastaavasti kun olemme samaa mieltä varsinkin oman porukan kanssa, aivojen mielihyväalueet hyrisevät tyytyväisenä. Näin automaattista laumasieluisuus pohjimmiltaan on, tutkija Kaisa Hytönen kuvailee.

– Ei se ole kuitenkaan ilmiselvästi paha asia; meille on hyödyksi oppia muilta. Vaikka nykypäivänä "omilla aivoilla ajattelu" on kunniassaan, muutokset ihmisissä ovat hitaita. Yhteiskunta kehittyy niin nopeasti, etteivät ihmisten aivokoneistot pysy mukana.

Harvoin edes tajuamme, miten vaikutuksille alttiita olemme. Jos ehtii havaita, että on menossa virran mukana, voi seisahtua pohtimaan, mitä pohjimmiltaan asiasta itse tuumii.

– Sosiaalisissa tilanteissa toisten toiminta voi vaikuttaa meihin niin, ettemme edes huomaa sitä, miten toisten mielipide vaikuttaa. Mikäli huomaa menevänsä muiden mukana, voi pysähtyä käyttämään aivojen harkitsevampaa järjestelmää.

Laumasieluille voi myydä tavaroita ja arvoja

Laumasieluisuuteen vetoamalla ihmisille saadaan myytyä asioita, mutta samalla mekanismilla muutakin käyttäytymistä voidaan ohjailla haluttuun suuntaan. Viittaamalla siihen, mitä enemmistö tekee, on saatu suurempi joukko ihmisiä kierrättämään, valitsemaan joukkoliikenne kulkutavaksi ja vähentämään tupakointia.

– Jos kuullaan, että enemmistö ei polta, ihminen todennäköisemmin haluaa lopettaa. Myös kun ihmisille on kerrottu, minkä verran naapuri käyttää energiaa, se on vaikuttanut omaan energiankäyttöön.

Joskus enemmistön tottumuksista kertominen voi viedä ojasta allikkoon.

– Energiankäyttötapauksissa osa ihmisistä lisäsi kulutustaan, vaikka se lisäsi laskua, kun heille selvisi, että naapuri käyttää energiaa enemmän kuin he. Sitten kun kerrottiin, että on vain hyvä asia, että käyttää energiaa vähemmän kuin muut, saatiin tilanne korjattua. Eli emme me automaattisesti aina mene muiden mukaan, jos oma käsitys saa riittävästi vahvistusta.

Miksi jotkut pitävät oman päänsä?

Toiset ihmiset vaikuttavat olevan vähemmän herkkiä yleisen mielipiteen vaikutuksille. Tutkimus vahvistaa havainnon. Niillä, jotka pitävät tiukemmin kiinni omasta, alkuperäisestä kannastaan, näkyy muita pienempi virhereaktio aivoissa ristiriidan hetkellä.

Mitä pienempi virhereaktio aivoissa on tutkimuksissa havaittu, sitä vähemmän mieli muuttui myöhemminkään, kertoo tutkija Kaisa Hytönen.

– He eivät yksinkertaisesti koe erimielisyyttä niin voimakkaana ja epämiellyttävänä kuin muut. Eri mieltä oleminen voi kuitenkin olla myös tietoinen valinta; he osaavat ja haluavat hallita itsensä.

Hytösen mukaan ajattelussa on kaksi keskeistä järjestelmää; automaattinen pyrkii olemaan samaa mieltä ryhmän kanssa, ja harkitsevampi pelaa aikaa kannan muodostamiseen.

– Ryhmän kantaa voidaan myötäillä myös ulkokultaisista syistä tai siksi, että saadaan aikaa asian tarkempaan pohtimiseen.

Sosiaalinen media on tuonut lisää kanavia ryhmäpaineelle, joka on ilmiönä ollut olemassa iät ajat. Nyt näemme koko ajan, mitä oma ryhmä tekee, ja omaan ryhmään mukautuminen on kaikkein palkitsevinta.

–Pohtivampaa ajattelujärjestelmää voi harjoittaa, voi valita toiseen suuntaan. Se vaatii itsetutkiskelua.