Ilmastoniksi: Ranskassa ponnistellaan viininautintojemme pelastamiseksi

Ilmastonmuutos uhkaa ranskalaisten laatuviinien tuotantoa, koska rypäleet kypsyvät lämpimämmässä liian nopeasti. Vastaus hätään on kuitenkin löytymässä tutkimusinstituutin laboratoriosta, jossa kehitetään parhaillaan lämpötilanvaihteluita paremmin kestävää rypälelajiketta.

Ulkomaat
Ohutkuorinen Merlot-rypäle on Ranskassa suosittu, mutta kestää huonosti kuumuutta.
Ohutkuorinen Merlot-rypäle on Ranskassa suosittu, mutta kestää huonosti kuumuutta.Juha Nurminen

Bordeaux’n itäpuolella sijaitseva Saint-Émilion on maailman vanhimpia viinialueita. Kalkkikivirinteelle rakennetun keskiaikaisen kaupungin ympärillä on tuotettu viiniä jo roomalaisten ajoista asti.

Rinteen kupeessa sijaitsee yksi perinteisimmistä tiloista eli 1600-luvulla perustettu ja Grand Cru Classé -luokiteltu Château La Serre. Arvokasta viinitilaa esittelee omistajasuvun poika Arnaud d’Arfeuille. Häntä hieman huolettaa tilusten tulevaisuus. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo nyt päänvaivaa.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana Saint-Émilionissa on ollut useita poikkeuksellisen kuumia ja aurinkoisia kesiä. Sen lisäksi täällä on koettu rajuja myrskyjä sekä pitkään kestäviä sadekausia. Ongelmana ovat etenkin säätilan rajut vaihdokset, d’Arfeuille sanoo.

Viinitilalliselle poikkeukselliset sääolot tietävät lisätyötä. D’Arfeuille huolehtii, että köynnökset saavat tarpeeksi vettä ja suojaa.

– Pyrimme sopeutumaan kulloiseenkin tilanteeseen. Jos kesä on liian kuuma, leikkaamme lehdet auringolta varjostavaan muotoon. Jos sataa paljon, poistamme köynnöksistä lehtiä, jottei niihin kehity kasvitauteja, D’Arfeuille kuvaa.

Arnaud d'Arfeuille
Viininviljelijä Arnaud d'Arfeuille kertoo säätilan rajujen vaihteluiden lisääntyneen viime vuosina.Juha Nurminen

Laatuviinit kärsivät

Tulevaisuudessa kova työ ei kuitenkaan välttämättä riitä. Useiden tutkijoiden mukaan Lounais-Ranskassa saattaa olla vuonna 2050 yhtä lämmintä kuin nykyään eteläisessä Espanjassa. Se olisi huono uutinen koko täkäläiselle laatuviiniteollisuudelle.

Viinitilallista huolettaa etenkin Merlot-rypäleen tulevaisuus. Merlot’n osuus on tämänkin talon rypälesekoituksesta yli 80 prosenttia, eikä se juuri kestä lämpötilanvaihteluita. Nykyistä lämpimämmät kesät kypsyttäisivät rypäleet liian sokerisiksi, jolloin ne menettäisivät samalla tunnusomaisen, hedelmäisen makunsa.

– Me pyrimme tekemään perinteisiä ja elegantteja viinejä. Esimerkiksi hapokkuuden ja sokeripitoisuuden pitää olla tasapainossa. Jos rypäleissä on liikaa sokeria ja juomassa liikaa alkoholia, ei viini ole enää tasapainoinen, Arnaud d’Arfeuille kuvaa.

D’Arfeuillen perhe harkitseekin istuttavansa viiniköynnöksiä mahdollisuuksien mukaan hieman pohjoisempaan sekä korvaavansa osan Merlot-rypäleestä myöhäisemmällä Cabernet Franc -lajikkeella.

Maisemakuva viiniviljelmästä.
Lounaisranskalainen Saint-Émilion on yksi maailman kuuluisimmista viinialueista. Mutta tehdäänkö täällä laatuviinejä enää vuonna 2050?Juha Nurminen
Viinitynnyreitä riveissä huoneessa.
Château La Serren kellarin tammitynnyreissä kehittyy arvokasta vuosikertapunaviiniä. Juha Nurminen

Haussa lämpenemisen kestävä rypäle

Pysyvämpi apu viinitilallisen ongelmiin saattaa kuitenkin löytyä 60 kilometrin päässä sijaitsevasta tutkimuskeskuksesta. Inra-nimisen instituutin tarkoin vartioidussa laboratoriossa kehitetään nykyistä kestävämpää rypälelajiketta.

Laccave-nimiseen projektiin osallistuva tutkija David Lecourieux on kumartunut koeputkien ääreen. Hän tutkii kasvihuoneessa kasvatettujen rypäleiden geenejä.

– Nämä rypäleet ovat altistuneet kovalle kuumuudelle viikon ajan. Tarkoituksenani on selvittää, miten mikäkin rypälelajike reagoi kuumuuteen ja eristää tähän vaikuttavat geenit, kuvaa tutkija Lecourieux.

Tutkijaryhmän tarkoituksena on kehittää nykyistä paksunahkaisempi rypäle, jonka maku olisi silti vivahteikas ja miellyttävä. Lisäksi ryhmä tutkii jo olemassa olevien rypälelajikkeiden sopeutumista ranskalaiseen ympäristöön.

Mies ja nainen työskentelevät laboratoriossa.
Tutkija David Lecourieux tutkii kuumudelle altistettuja viinirypäleitä - tarkoituksenaan kehittää nykyistä kestävämpi lajike. Juha Nurminen

Tutkimusta koordinoiva Nathalie Ollat esittelee pihalla sijaitsevaa koetarhaa, jossa kasvaa viittäkymmentä eri rypälelajiketta. Köynnökset ovat kotoisin lämpimämmistä maista kuten Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista.

– Haluamme myös tutkia, miten nämä lajikkeet toimisivat ranskalaisessa viinituotannossa eli miltä niistä tehdyt viinisekoitukset maistuisivat. Ranskalaiset viljelijät eivät varmastikaan luopuisi kokonaan perinteisistä rypäleistä, mutta viineihin voitaisiin sekoittaa eteläisempiä lajikkeita, Ollat visioi.

Laatuviinin pelastaminen on kulttuuriteko

Ollat’n vetämän tutkimusryhmän työhön kohdistuu Ranskassa paljon mielenkiintoa – onhan laatuviinien tuotanto Ranskalle paitsi merkittävä elinkeino myös oleellinen osa kulttuuriperintöä. Tutkija kuitenkin muistuttaa, ettei mikään yksittäinen konsti ratkaise kaikkia ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Ne kun ovat erityyppisiä eri puolilla Ranskaa.

– Etelässä suurin ongelma on kuivuus, joka vähentää satoa ja pitkittää rypäleiden kypsymistä. Täällä Bordeaux’ssa ongelmia aiheuttaa puolestaan rypäleiden liiallinen sokeripitoisuus, joka muuttaa viinin makua ja ulkonäköä. Ja Pohjois-Ranskassa Alsacessa kuumat kesät vähentäisivät rypäleiden aromikkuutta, Ollat kuvaa.

Rautalangoilla tuettuja viiniköynnöksiä.
Savinen ja kalkkikivinen maa antaa Saint-Émilionin rypäleille ryhdikkään maun. Juha Nurminen

Tutkija Ollat on joka tapauksessa varma siitä, että kauppojen hyllyiltä löytyy ranskalaisia laatuviinejä myös vuonna 2050. Hänen mielestään amerikkalaiskollegoiden ennustukset täkäläisen viinintuotannon loppumisesta ovat vahvasti liioiteltuja.

Samaa mieltä on viininviljelijä Arnaud d’Arfeuille.

– Ranskalaiset viininviljelijät ovat aina joutuneet sopeutumaan ympäristön muutoksiin. Olen aivan varma, että me sopeudumme tähänkin. Pariisin ilmastokokoukselta toivon silti tiukkoja päätöksiä, d’Arfeuille sanoo.