Naapurissa olisi valtava markkina, mutta venäläisiä ei kiinnosta suomalainen kirjallisuus

Suomalaisen kirjallisuuden vienti Venäjälle on hiipunut. Syynä on maan huono taloudellinen tilanne. Käännöskirjoja ei juuri julkaista maassa tällä hetkellä.

kulttuuri
Venäjäksi käännettyjä suomalaista kirjoja.
Yle

Kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck poimii toimistonsa kirjahyllystä Salla Simukan teoksen, joka on hiljattain ilmestynyt venäjäksi. Vienti Venäjälle on kuitenkin hiipunut viime vuosina. Suomen kirjallisuusvientijärjestö FILI:n tilastojen mukaan viime vuosi oli viennin suhteen lähes olematonta.

– Kyllä näitä meidän kirjojamme ilmestyy venäjäksi aina silloin tällöin. Mutta tällä hetkellä markkinatilanne on erittäin huono. Taloudesta johtuen kustantajat eivät hanki käännöskirjallisuutta, sanoo kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.

Venäjällä riittäisi lukijoita, jos suomalainen kirjallisuus saisi sinne tukevan jalansijan. Mutta ruplan kurssi on huono ja Venäjällä on vallalla sama ilmiö kuin muuallakin maailmassa: kirjojen lukeminen vähenee. Tällä hetkellä koko Venäjän kustannusala tarpoo syvässä suossa. Myös maan henkinen tila vaikuttaa käännöskirjallisuuden kustantamiseen.

– Kyse on myös siitä, ollaanko avoimia maailmankirjallisuudelle. Vai riittääkö omien kirjailijoiden perimä ja anti, pohtii Ahlbäck.

"Mikään ei tapahdu nopeasti"

Huono taloustilanne ei kuitenkaan ole ainut syy vähäiseen kirjavientiin. Venäjä koetaan vaikeaksi markkina-alueeksi, koska kulttuurierot ovat suuret. Vaikka Venäjä on naapurimaamme ja sinne on viety kirjallisuuttamme iät ja ajat, luetaan se kirjallisuusviennissä eksoottisten maiden joukkoon.

– Venäjä on vaikea. Yhteistyö vaatii erittäin suurta pitkäjänteisyyttä. Mikään ei tapahdu nopeasti, vaan siinä menee viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia. Esimerkiksi Salla Simukan Lumikki-trilogiasta tehtiin sopimus jo reilu pari vuotta sitten. Ja nyt vasta ilmestyi ensimmäinen kirja, huokaa Ahlbäck.

Elina Ahlbäck
Kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck

Venäjälle suuntautuvassa myyntityössä hyvät kontaktit ovat tärkeitä ja myös kääntäjillä on poikkeuksellinen asema. He tekevät aktiivisesti myyräntyötä Venäjällä ja yrittävät saada kustannustaloja innostumaan suomalaisista kirjoista. Venäjällä toimiessa venäjän kielen taito on välttämättömyys.

– Yllättävää kyllä, englannin kielen taito on aika puutteellinen. Siksi toimimme Venäjällä nimenomaan yhteistyökumppaneidemme kanssa, jotka ovat täysin venäjänkielisiä, kertoo Ahlbäck.

Suomesta kääntäminen on kallista

Helsingissä viime viikonloppuna pidetyillä kirjamessuilla oli teemana Venäjä. Tästä huolimatta venäläiset kustantajat eivät olleet aktiivisesti liikkeellä etsimässä suomalaista kirjallisuutta. Aleksandra Smirnova pietarilaisesta Ivan Limbakh -kustantamosta oli kuitenkin tullut pariksi päiväksi Helsinkiin.

– Yritän tehdä sopimuksia ja löytää uutta kustannettavaa. Mutta on totta, ettei täällä ole juuri kollegoita. Matkustaminen on niin kallista nykyään, joten messumatkat punnitaan tarkasti.

Ivan Limbakh -kustantamo on profiloitunut korkeatasoisen fiktion kustannustaloksi ja se on julkaissut muutamia suomalaisteoksia. Kustantamo on kuitenkin melko pieni eivätkä painokset ole huimia.

– Maamme isot kustannustalot etsivät ennen kaikkea maailmanluokan bestsellereitä. Suomalaiset kirjailijat eivät ole tällaisia, sanoo Smirnova.

Kustannusalan vaikeudet johtuvat Smirnovan mukaan ennen kaikkea rahasta. Kaikki on kallista: käännösoikeudet ja kääntäminen. Suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen on jopa vielä kalliimpaa, kuin muiden kielien.

– Suomi on niin pieni kielialue, ja suomea osaavia kääntäjiä on vähän tarjolla. Kääntäjät tietävät sen, ja siksi myös taksat ovat korkeammat, perustelee Smirnova.

Venäjää pidetään lupaavana markkina-alueena

Venäjä nähdään kuitenkin lupaavana kasvumarkkinana. Venäjän valloitus vaatisi vain enemmän työtä kuin monet muut maat.

– Venäjän valloitus on täysin mahdollista, jos päätettäisiin, että nyt fokus on Venäjässä, uskoo kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.

Mutta vielä ei ole Venäjän vuoro.

– Niin kauan kuin taloudellinen tilanne Venäjällä on tämä, niin se on vähän kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Mutta uskon kyllä Venäjän potentiaaliin.

Tällä hetkellä suomalainen kirjallisuusvienti on hyvässä nosteessa vaikeana pidetyllä englantilaisella kielialueella. Idän suunnalla kirjat ovat hypänneet Venäjän yli Kiinaan ja muualle Aasiaan, missä etenkin suomalainen lastenkirjallisuus kiinnostaa. Mutta myös muu kirjallisuus on kysyttyä, sillä Aasiassa on tällä hetkellä ostovoimaista lukijakuntaa.

– Suuri tekijä on myös se, että siellä on hyvin kiinnostuneita ja intohimoisia kustantajia. Ja heitä ei ole yksi tai kaksi, vaan heitä on tuhansia, kymmeniä tuhansia!