Professoriliiton puheenjohtaja kummeksuu ministerin kirjettä – "Odottaisi, että on enemmän puolesta kuin vastaan"

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri oudoksuu ministeri Sanni Grahn-Laaksosen (kok.) avointa kirjettä, jossa patistetaan yliopistoja ja ammattikorkakouluja tehokkuuteen. Jo nyt kansainväliset ja kansalliset kärkihankkeet ovat selvillä ja ne menestyvät kiristyvässä kilpailussa rahoituksen hankkimisessa.

Kotimaa
Professori Kaarle Hämeri, HY, professoriliiton pj
Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.Professoriliitto

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoin kirje yliopistoille (siirryt toiseen palveluun)ja ammattikorkeakouluille julkaistiin tiistaina. Siinä kuvaillaan kireää taloustilannetta ja vaaditaan opinahjoja etsimään vahvuutensa ja karsimaan rönsynsä.

"Maailman huipulle tähtäävä maa ei voi olla tyytyväinen eikä tyytyä tilaan, jossa sen korkein huippu - tiede ja tutkimus - yltää kyllä hyvään, mutta ei maailman kärkeen", ministeri kirjoittaa.

"Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025?" kysytään myös kirjeessä. Samalla korostetaan hallituksen kärkihankkeiden merkitystä tulevaisuuden rahanjaossa. "Strategista rahoitusta on jaossa suhteessa tekoihin ja muutokseen."

Viesti on selvä, rahaa ei riitä kaikkeen, mitä nyt tutkitaan. Päällekkäisyyksiä pitää poistaa myös ammattikorkeakouluista.

Professoriliiton puheenjohtaja ei innostu kirjeestä

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämerin mielestä ministerin viesti siitä, ettei voida juustohöylätä kaikista vaan keskittyä, on oikeansuuntainen.

Hämeri odottaisi kuitenkin ministerin enemmän tukevan omaa hallinnonalaansa kuin osoittavan, että näivetetään.

– Kannustavuus puuttuu, kiteyttää professori Kaarle Hämeri.

– Odottaisi, että ministeri olisi yliopistojen puolella eikä vastaan, jatkaa Hämeri.

Pitkä kirje sisältää hänen mukaansa myös ajatuksellisia harhoja, sillä puheet koulutukseen satsaamisesta ovat vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on rajusti leikkaamassa opetus- ja tutkimusrahoja. Suomalaisen tieteen taso on heikentynyt jo ennen nykyhallituksenkin toimia, koska professoriliiton puheenjohtajan mukaan rahoitusta on leikattu jatkuvasti.

Ministerin kirjeessä patistetaan yliopistoja etsimään kärkihankkeensa ja vahvuutensa. Tätähän on tehty jo vuosia Hämerin mukaan ja jo nyt kansainväliset ja kansalliset kärkialat menestyvät rahoituksen saamisessa, joka vaatii monen seulan läpikäymistä.

"Melkein puolet tekee muuta kuin tutkimusta"

Kirjeessä patistetaan myös arvioimaan myös korkeakoulujen muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön mitoitusta.

"Kannustan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja myös omaan, sisäiseen työhön "byrokratian purkamiseksi". Nykytila, jossa jopa 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä, ei varmasti kenenkään mielestä ole tyydyttävä", ministeri kirjoittaa.

Professori Kaarle Hämeri pitää lukua populistisena heittona. Jo nyt professorit tekevät paljon muutakin kuin opetus- ja tutkimustyötä matkalaskujen laatimisesta alkaen.

– On illuusio, että muuta henkilöstöä on liikaa, Hämeri sanoo.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on kansalliskirjasto, jonka työntekijät eivät opeta tai tutki, mutta onko tämä turhaa byrokratiaa, ihmettelee Hämeri.

Hänen mukaansa lukuihin tuijottelu on tarpeetonta. Hämerin mukaan parempi olisi, kun ministeriö vain määrittelisi rahoituksen ja jokainen oppilaitos itse vastuullisesti päättäisi, mihin rahat käytetään.

Ammattiliitto Pardian puheenjohtaja Niko Simola ihmettelee tuoreessa blogissaan (siirryt toiseen palveluun) myös ministerin kirjeen henkilöstökommenttia. Palkansaajajärjestö Pardia on suurin valtion henkilöstöä edustava ammattijärjestö.