Museoissa tutkitaan myös tätä päivää – Savonlinnassa esillä vesiliikenteen tarina

Savonlinnan Maakuntamuseo sijaitsee Olavinlinnan naapurina Riihisaaressa. Kaikki vesiliikenne eteläiseltä Saimaalta Vuoksen vesistön latvoille kulkee museon vieritse. Eipä ihmekään, että Savonlinnan Maakuntamuseo on vahvasti erikoistunut vesiliikenteeseen.

kulttuuri
Vs. Museotoimenjohtaja Kirsi Liimatainen ja museoamanuenssi Olli Rojo, Savonlinnan Maakuntamuseo
Vs. Museotoimenjohtaja Kirsi Liimatainen ja museoamanuenssi Olli Rojo eläytyvät järviliikenteen historiaan museonäytelyssäPaavo Koponen, Yle

Savonlinnan Maakuntamuseon toiminnan painopistealue on alusta asti ollut Saimaan kulttuurihistoria ja sisävesiliikenteen historia. Museo säilyttää, tutkii ja esittelee myös laajemmin Savonlinnan ja Etelä-Savon historiaan liittyvää aineistoa.

– Museon erikoistumista voi sanoa kauaskatseiseksi. Erikoistuminen on tätä päivää nyt. Se on taloudellinen kysymys. Ei kannata jokaista kippoa ja kuppia tallentaa moneen museoon. Riittää kun se on yhdessä museossa. Meillä on ainoa lähtökohdiltaan sisävesiliikenteen tallentamiseen profiloitunut museo, määrittää Savonlinnan vs. museotoimenjohtaja Kirsi Liimatainen.

Suurin osa Savonlinnan Maakuntamuseon esineistöstä liittyy järviliikenteeseen. Omia museolaivoja on kolme ja museon piirissä muitakin. On myös kirkkoveneitä ja muita pienempiä aluksia. Vanhimmat ovat ikikaikaisia ruuhia. Esineistöstä vain pieni osa on näytteillä. Muita tutkitaan näkymättömissä.

– Meille tulevia esineitä luetteloidaan ja selvitetään käyttöhistoriaa. Esimerkiksi missä laivassa ja mihin aikaan jokin esine on ollut. Esineiden tarinat ovat tärkeitä, muuten niillä ei ole oikein tietoarvoa, kertoo museoamanuenssi Olli Rojo.

Erikoismuseo tarjoaa erikoistietoa

Museon kokoelmat eivät koostu pelkästään esineistä. Tärkeitä ovat vanhat asiakirjat, kuvat ja kirjallisuus. Savonlinnan Maakuntamuseoon tukeutuvat monet tutkijat ja toiset museot nimenomaan järviliikenteen historian tiimoilta.

– Tukijat käyttävät meidän kokoelmia sekä kirjastoa. Esimerkiksi meillä on kattava paikallinen vaatekokoelma ja sitäkin on hyödynnetty, Kirsi Liimatainen kertoo.

– Arkistoaineistoakin meiltä löytyy paljon, esimerkiksi laivaesitteitä, merikortteja ja laivojen piirustuksia. Niistä koskevia yhteydenottoja tulee paljon, vahvistaa myös Olli Rojo.

Kauniina syksyisenä päivänä sekä Kirsi Liimatainen että Olli Rojo tosin tuntevat vetoa osallistua Saimaan vesiliikenteen nykypäivään. Vesillä liikkuminen ja nimenomaan hyörylaivaristeilyt museon omilla aluksilla miellyttävät kumpaakin. Järviliikenteen historia siis jatkuu.