Jätepato uhkaa murtua Kittilän kultakaivoksella

Kittilän kultakaivos painii jätealtaan liian suuren vesimäärän kanssa. Kaivosyhtiö Agnico Eagle on yli kuukauden ajan yrittänyt turhaan tukkia jätealtaan pohjan vuotoa. Altaan pintaa pitää laskea, jotta padon murtumisriski poistuu. Lapin ELY-keskuksen mukaan vesiongelma muistuttaa Talvivaaraa.

luonto
Kittilän kultakaivoksen jätealtaan vesi on liian korkealla. Sukeltajan löytämät altaan pohjamaton vuotokohdat on merkitty oransseilla poijuilla. Kittilän kaivos 27.10.2015
Uula Kuvaja / Yle

Syyskuun puolivälissä Kittilän kultakaivoksen jätealtaassa havaittiin outo vuoto. Asiaa tutkimaan lähetetty sukeltaja löysi 14 metrin syvyydestä jätealtaan NP3 pohjan suojamatosta viisi peukalonpään kokoista reikää. Syytä reikiin ei yhtiön mukaan ole kyetty selvittämään.

Altaan vesimäärä on Lapin ELY-keskuksen mukaan kasvanut enemmän kuin kaivosyhtiö on etukäteen laskeskellut. Valtavan vedenpaineen seurauksena viidestä pienestä reiästä purkautui jätevettä läheiseen ojaan 340 kuutiometriä tunnissa. Ojasta vesi päätyi pintavalutuskenttänä toimivan suon läpi suoduttuaan läheiseen Seurujokeen.

Toinen vuoto johti kiireelliseen poikkeusjuoksutukseen

Kaivosyhtiö Agnico Eagle ilmoitti ensimmäisestä vuodosta 14.9. valvontaviranomaisille Lapin ja Kainuun ELY-keskuksille. Yhtiö ryhtyi tukkimaan vuotoa ajamalla reikien päälle kymmeniä tuhansia kuutioita moreenia. Vuoto jatkuu yhä mutta on vähentynyt 230 kuutioon tunnissa.

Toinen vuoto paljastui viime keskiviikkona (21.10.) kahdeksan metrin syvyydestä. Sukeltaja totesi alueen, jolla tuntui vuodon aiheuttamaa imua. Vuodosta hermostunut kaivosyhtiö haki ja sai kiireesti Lapin ELY-keskukselta luvan pumpata ympäristölupaan verrattuna kolminkertainen määrä jätevettä Suon läpi läheiseen Seurujokeen.

Tiedot ilmenevät Lapin ELY-keskuksen viime perjantaina (23.10.) tekemästä poikkeuspäätöksestä, jolla kaivosyhtiön luvattiin päästää kolminkertainen määrä jätevesiä Seurujokeen.

Kaivosyhtiön mukaan jätevesien suurempi purku läheiseen Seurujokeen ei aiheuta merkittäviä haittoja. Konsulttiyhtiö Rambollin mukaan syyskuussa havaittu vuoto nosti joen suolapitoisuutta ja ehkä tappoi taimenten mätimunia.

Vuotoa mitataan tunti tunnilta

Juoksutus on välttämätön. Kaivosyhtiö Agnico Eagle oli pakotettu hakemaan juoksutukseen ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaista poikkeuslupaa onnettomuusvaaran vuoksi. Poikkeushakemus tehtiin, kun sukeltaja löysi toisen vuodon viime viikon keskiviikkona.

Jätealtaan liian suuren vesimäärän aiheuttamaa riskiä kuvaa se, että vuodon määrää ja veden kirkkautta seurataan tunnin välein. Joku käy myös pimeällä yöllä tarkistamassa taskulampulla onko vuotovesi yhä kirkasta.

Veden sameutuminen kertoisi piping-ilmiönä tunnetusta ongelmasta. Pipingissä veden paine alkaa syödä vuotokanavan seinämiä eli vesi kuljettaa maa-aineksia ja lopulta pato murtuu.

Vuoto ojaan on pysynyt kirkkaana. Kaivosyhtiö seuraa tilannetta herkeämättä ja ponnistelee vesitaseen eli kaivosalueelle kertyvien vesien määrän saamiseksi hallittavissa olevalle tasolle.

Seurujoen suolapitoisuus noussee haitaksi lohikaloille ja saunojille   

Yhtiön mukaan jätealtaan NP3 vuodossa ja jätevesien lisäjuoksutuksessa Seurujokeen päässee nykyistä enemmän magnesiumia, natriumia, sulfaattia ja typpeä. Joki voi muuttua poikkeuksellisen suolaiseksi. Suolaisuus voi haitata lohikalojen poikastuotantoa ja tehdä joesta saunavedeksi kelpaamatonta ainakin ajoittain. Seurujoki kuuluu Ounasjoen vesistöön, joka laskee Kemijoen kautta Itämereen.

Yhtiön viranomaisille antaman ilmoituksen mukaan jätevesien haitallisten aineiden arseenin, antimonin, nikkelin ja syanidin pitoisuudet ovat olleet ympäristöluvan raja-arvoja alhaisemmat. Tähän asti ne ovat yhtiön mukaan olleet enintään kolmasosa ja yleensä alle neljäsosa raja-arvoista. Näiden myrkyllisempien aineiden päästöjen arvellaan kasvavan lisäjuoksutusten takia, mutta pysyvän silti tähänastisen päästöhistorian valossa luparajojen alla.

Syanidialtaaseen ei sallita enempää vettä

Yhtiö esitti yhtenä vaihtoehtona osan liikaveden pumppaamista toiseen jätealtaaseen CIL2. Patoturvallisuudesta vastaavan Kainuun ELY:n mukaan liikoja vesiä ei saa kuitenkaan varastoida jätealtaaseen CIL2, jonka pohjaan kerrostuu kultakaivoksen syanidipitoista rikastusjätettä. Altaassa olisi tilaa, mutta viranomaisen mukaan nyt ongelmana olevien liikavesien johtaminen lisää riskiä altaan tulvimisesta yli äyräidensä syyssateilla ja keväällä lumien sulaessa.

Lapin ELY-keskuksen perjantaisesta (23.10.2015) tekemästä poikkeuspäätöksestä ilmenee, että syanidijätettä kertyy jätealtaan CIL2 pohjalle Kittilän kultakaivoksella.

Vesien määrää kasvattanut suunniteltua suurempi louhinta

Talvivaaran kaivoksen jätetulva ympäristön vesistöön johtui osaltaan siitä, että kaivosyhtiö ei kyennyt hallitsemaan vesitasetta. Vesiä siis tuli ja tulvi enemmän kaivoksen jätealtaisiin kuin oli ennakkoon laskettu ja osa vesistä pääsi käsistä.

Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen sanoo, että Kittilän kultakaivoksella ja Talvivaaralla on yhteinen ongelma eli vesien määrä ylittää arvioidun. Kaivosalueelle on otettu enemmän vettä kuin lupien mukaan on sallittu päästää ympäristöön. Vesitase siis mättää.

– Missään nimessä en toivoisi, että tässä samanlaiseen tilanteeseen jouduttaisiin kuin Talvivaarassa, sinänsä yhtäläisyyksiä on vesitaseongelman kanssa olemassa, että molemmissa kaivoksissa näyttää siltä, että vesitase ei vastaa mitä aiemmin ennakoitiin, sanoo johtaja Timo Jokelainen Lapin ELY:stä.

Kittilän kultakaivosyhtiön Agnico Eaglen Suomen toimitusjohtaja Ingmar Haga selittää kaivokselle syntynyttä vesitaseongelmaa sillä, että louhinta ja vedenkäyttö ovat olleet vähän suunniteltua suurempaa. Vettä on voinut tulla myös luonnosta enemmän. Luonnollisia lisävesiä voivat olla sateet ja kevään sulamisvedet.

– Me ollaan tietysti siihen alustavaan suunnitelmaan nähden tuotettu vähän enemmän malmia ja sen takia prosessiin on tullut vähän enemmän vettä, että se on nyt vuosien aikana lisännyt ja lisännyt, sanoo toimitusjohtaja Ingmar Haga.