Peliala on selviytymiskamppailua – keskimääräinen elinikä kaksi vuotta

Pelialalla kulkee lujaa. Pieniä pelifirmoja pistetään pystyyn jatkuvasti, ja kovimmat onnistujat tahkoavat huimia voittoja. Mutta vain harva firma lyö läpi samalla mittakaavalla kuin Rovio tai Supercell. Menestys on sattumien summaa, epävarmuutta on siedettävä ja kamppailu pelkästä selviytymisestä kovaa.

pelit
Zaibatsu interactive
Zaibatsu Interactive

Jyväskyläläinen pelifirma Zaibatsu Interactive lähti liikkeelle vaatimattomasti, kuuden hengen ja 9000 euron voimin. Puolitoista vuotta myöhemmin ensimmäinen peli on julkaistu ja tiimikin kasvanut kahdella jäsenellä.

Pelialalla ei mene "ihan hyvin" oikeastaan koskaan. Joko menee huonosti tai sitten tosi hyvin.

Jussi Perttola

Vaikka yritys on vasta puolitoistavuotias, on se epävarmalla pelialalla jo melko pitkä aika.

– Sanotaan että peliyritys selviää keskimäärin noin kaksi vuotta. Kyllä se epävarmuutta lisää. Päivittäin joutuu miettimään sitä, että miten tätä omaa liiketoimintaa ajaa eteenpäin, kertoo Zaibatsu Interactiven toimitusjohtaja Jussi Perttola.

Suuretkin huojuvat

Perttola puhuu selviytymisestä, eikä ihme. Pelialalla kehitys on nopeaa, ja suuret kotrastit vallitsevat. Vuoristoradalla ei juuri tasaisia pätkiä ole.

– Pelialalla ei mene "ihan hyvin" oikeastaan koskaan. Joko menee huonosti tai sitten tosi hyvin, sanoo Perttola.

Suuretkin firmat saattavat kutistua tai kaatua kokonaan, kun sitä seuraavaa hittiä ei saadakaan aikaiseksi. Esimerkiksi peliyhtiö Rovio joutui vastikään irtisanomaan yli 200 työntekijäänsä, liki kolmanneksen koko väestään.

Tällaisista uutisista huolimatta Perttola haluaa nähdä pilven hopeareunan.

– Toki Rovion irtisanomiset oli haastava juttu alan kannalta. Mutta kun viimeksi Roviolla karsittiin väkeä, palkattiin suuri osa pelialalle, muihin firmoihin. Tietty tasapaino yritysten välillä kuitenkin vaihtelee, kuka palkkaa ja kuka irtisanoo.

Pelkästään Applen App Storeen tulee 500-800 uutta peliä joka päivä.

Jussi Perttola

Alan hektisyyden voi nähdä myös innostavana tekijänä. Ja mahdollisuudet menestyä ovat monilla.

– Pysyypähän homma mielenkiintoisena, kun mahdollisuudet muuttuvat. Hittibisnestähän tämä on. Meillä on kuitenkin ihan samanlaiset mahdollisuudet saada tehtyä se hittituote kuin jollain paljon suuremmalla yrityksellä.

Raha ei ratkaise

Hittijahtiin Zaibatsu Interactive on lähtenyt ensimmäisellä pelijulkaisullaan, joka kantaa nimeä Elder Goo: Möllit. Lokakuussa julkaistu mobiilipeli on saanut varovaisen positiivisen vastaanoton ja se on julkaistu yhteistyössä Ylen Pikku Kakkosen ja BUU-klubbenin kanssa.

Elder Goo: Möllit -peli.
Elder Goo: Möllit -pelissä yhteistyö on valttia.Zaibatsu Interactive

Vielä ei voi kuitenkaan tietää, onko käsissä hittipeli vai ei. Viimeisimpien lukujen mukaan yhtiö teki vielä tappiota.

– Kyllä tämä on sellainen ala, että kaikki on kiinni intohimosta ja siitä tekemisen halusta. Jos raha motivoisi, niin olisin kyllä töissä jossain aivan muualla, myöntää Perttola.

Vaikka joillain raha olisikin se päämotivaattori, on pelialalla menestyminen monen sattuman summa. Pitäisi olla aikaansa edellä, mutta ei liikaa. Pitäisi kehittää jotain uutta, mutta toisaalta tuttua, joka on helppo omaksua. Lisäksi kilpailu on äärimmäisen kovaa.

– Peliala on ehkä kilpailluin markkina minkä tässä nyt nopeasti pystyn keksimään. Esimerkiksi pelkästään Applen App Storeen tulee 500-800 uutta peliä joka päivä, Perttola kertoo.

Kyllä minä itseni pelialalla näen viiden vuoden päästä. Se on eri asia, onko se omassa yrityksessä vai ei.

Jussi Perttola

Kilpailijoita syntyy siis kuin sieniä sateella. Kuinka suuresta massasta sitten voi erottua?

– Jokin innovaatiotekijä pitää keksiä, jolla erottua muista. Roviolla Angry Birds tuli sopivasti iPhonen suuren suosion aikaan, ja oli ihanteellinen pelata kosketusnäytöllä. Supercellin Clash of Clans puolestaan näytti, että tabletilla voi pelata uskottavasti. Esimerkiksi tässä meidän pelissä se innovaatio on yhteistyöpelaaminen yhdellä laitteella, kertoo Perttola.

Me-henki vallitsee

Vaikka alalla onkin runsaasti kilpailua, ei pelialalla ainakaan Suomessa juuri keskenään kyräillä. Eri firmojen välillä vallitsee jopa voimakas me-henki. Perttola näkeekin, että suurin apu peliyritykselle tulee nimenomaan muilta saman alan firmoilta.

– Ollaan tosi yhtenäistä jengiä, ja voi puhua tosi avoimesti omista projekteista ja vaikeuksista. Pystyisin nopeasti luettelemaan 10-20 pelifirman toimitusjohtajaa, jolle voi soittaa että miten sä tekisit tämän tai tämän asian? Se on hienoa, enkä usko että sitä kovin monella muulla alalla on.

Perttola näkee, että erityisesti mobiilipelipuolella kilpailijan menestyksestä ei ole haittaa.

– Jos sun tekemä autopeli menestyy, niin se tarkoittaa sitä että niille on kysyntää ja kaverinkin autopelejä saatetaan ostaa. Ei se kuluttaja ajattele niin, että nyt on varaa ostaa vain yksi kahden euron peli, vaan se haluaa ne kaikki, muotoilee Perttola.

Plan B

Jos sitä hittiä ei kaikesta yrittämisestä tulekaan, on Perttolan mukaan hyvä olla varasuunnitelma olemassa. Pelifirman ei ole mikään pakko keskittyä pelkästään peleihin.

– Tehdään mitä osataan. Tehdään nettisivuja, konsultoidaan muita. Moni pelifirma tekee yhteistyötä mainostoimistojen kanssa. Ja esimerkiksi alihankintana pelin tekeminen jollekin toiselle firmalle voi olla hyvä mahdollisuus ja pidemmällä tähtäimellä yritykselle kannattavaa.

Zaibatsu Interactiven osalta tulevaisuus on vähemmän yllättäen myös epävarma. Vaikka tällä hetkellä näyttää lupaavalta, on perinteistä viisivuotissuunnitelmaa turha maalailla.

– Se on paljon siitä kiinni, että tärppääkö vai ei. Kyllä minä itseni pelialalla näen viiden vuoden päästä. Se on eri asia, onko se omassa yrityksessä vai ei, Perttola sanoo.