Sinunkin talipallotarjoilusi saattavat muokata linnustoa – "tulevaisuudessa lintulajeja on vähemmän"

Jos ympäristön muutos jatkuu, tulevaisuudessa lintujalajeja on nykyistä vähemmän, arvioivat asiantuntijat. Ihminen on muokannut luontoa ja samalla lintukantoja. Monet lajit taantuvat ja siitä pitää olla huolissaan, sanoo eläintieteen professori Markku Orell.

Kotimaa
Talipallot ovat käpytikan suurta herkkua
Sauli Antikainen / Yle

– Suomalainen lintukanta supistuu ja tulevaisuudessa lintulajeja on yhä vähemmän, arvioi filosofi ja luonnonsuojelija Pentti Linkola.

Väite pitää todennäköisesti paikkansa, arvioi BirdLife Suomi. Suojeluasiantuntijan mukaan linnusto on vähenemässä elinympäristöjen muutosten ja tuhoutumisen takia Suomessa, mutta myös muualla maailmassa.

– Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa tuoda Suomeen uusia pesimälajeja. Samalla menetetään pohjoista lajistoa, kommentoi BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Samoilla linjoilla on eläintieteen professori Markku Orell Oulun yliopistolta. Hän on erityisen huolissaan monimuotoisuuden vähenemisestä.

– Monet lajit taantuvat ja siitä pitää olla huolissaan.

Iso lintu madon nappaa?

Linkolan mukaan tulevaisuudessa isojen lajien menestystaival jatkunee.

Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa tuoda Suomeen uusia pesimälajeja.

Tero Toivanen

BirdLifelta kommentoidaan, että myös pikkulinnuissa on lajeja, jotka runsastuvat, mutta toisaalta myös niitä, jotka taantuvat.

Linkolan mukaan ihminen on vaikuttanut kookkaiden lintujen kantojen kasvuun, lähinnä passiivisesti.

– Metsästys on jäänyt. Ennen isoja lintuja, kuten joutsenia tai kurkia, ammuttiin joko syötäväksi tai siksi, että ne tekivät vahinkoa pelloilla.

Kurkien, joutsenten ja muiden metsästettyjen lintujen kannat ovat nykyään elpymässä. Moni viimeaikoina menestynyt laji on kooltaan iso. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kurki, joutsen tai merikotka, myöntää Toivanen.

– Monen ison lintulajin kannat ovat olleet alamailla metsästyksen takia sekä Suomessa että Euroopassa. Nämä lajit runsastuvat nyt, ja kyse on normaalitilaan palautumisesta. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet joutsenen ja merikotkan takaisin, Toivanen lisää.

Talviruokinta muuttaa linnustoa

Moni suomalainen ryhtyy talven tullen ruokkimaan lintuja omassa pihapiirissään. Linkolan mukaan talviruokinnalla on myös arveluttava puolensa.

Ne puolestaan voivat syrjiä lintuja ja eläimiä, jotka eivät osaa käyttää ihmisen tarjoamia talvisapuskoja.

Pentti Linkola

– Se hyödyttää vain muutamaa lintulajia, jotka voivat hyötyä siitä niin paljon, että ne puolestaan voivat syrjiä lintuja ja eläimiä, jotka eivät osaa käyttää ihmisen tarjoamia talvisapuskoja, Linkola sanoo.

Lintujen auttamista ei ole syytä lopettaa, kommentoi Toivanen BirdLifelta. Talviruokinnalla voi kuitenkin olla jossakin määrin linnustoa muuttava vaikutus, hän myöntää.

– Talviruokinta on auttanut joitakin lajeja, kuten sinitiaisia ja mustarastaita leviämään pohjoisemmas. Nämä lajit kilpailevat toisten lajien kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Esimerkiksi sinitiaisen runsastuminen voi joiltakin osin olla pois esimerkiksi hömötiaiselta. Kokonaisuudessa ollaan kuitenkin plussan puolella.

Eläintieteen professori Orell painottaa, että hömötiainen kärsii kuitenkin eniten metsien muuttumisesta.

– Siistit hoitometsät on tärkein taantumisen syy. Liiallinen hoito poistaa metsistä kaiken lahopuun, johon hömötiaiset kovertavat pesäkolonsa.