Kriisikeskukset ottavat turvapaikanhakijoidenkin huolet vastaan

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu vaikuttaa myös kriisikeskuksen toimintaan Rovaniemellä. Pakolaistilanne huolestuttaa monelta kantilta sekä keskuksen asiakkaita että työntekijöitäkin. Turvapaikanhakijat taas ovat saamassa tukea omien raskaiden kokemuksiensa käsittelyyn. Tukiryhmiä järjestettäneen muuallakin maassa.

turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus Torniossa.
Turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus Torniossa.Antti J. Leinonen

Lapin ensi- ja turvakodin kriisityön vastaava Pirjo Lehmuskoski kertoo, että turvapaikanhakijoille järjestetään jatkossa tukiryhmiä, joissa annetaan ohjeita menneiden vastoinkäymisten kanssa elämiseen. Kertaluontoiset hyvinvointi-illat alkavat viimeistään vuoden alussa.

– Niissä emme lähde traumaattisia asioita käsittelemään. Mutta annamme ohjeita, miten tällaisten vaikeiden asioiden ja oireiden kanssa voi olla. Hyvinvointia lisääviä ohjeita.

– Näitä varmaan tulevat kaikki kriisikeskukset järjestämään, Lehmuskoski sanoo.

Hänen mukaansa tapaamisia saattaa olla jo tämän vuoden puolella, jos konsepti saadaan pian kokoon.

Myös keskustelua turvapaikanhakijoihin liittyen on ollut kriisikeskuksen nykyisten asiakkaiden, vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa, Pirjo Lehmuskoski kertoo.

– Kyllähän nämä ongelmat näkyvät ja kuuluvat joka päivä.

– Aiheet ovat tällaisia, että huolestuttaa, on ennakkoluuloja ja pelkoja. Laidasta laitaan. Toisilla on kova pelko siitä, mitä toiset tekevät. Ja toisilla taas siitä, kuinka voi olla, että suvaitsemattomuus ja muu lisääntyvät. Tätä samaa keskustelua on varmaan ympäri maata.

Kriisikeskus sijaitsee Rovaniemellä Lapin ensi- ja turvakodin yhteydessä. Keskus on toiminut kaupungissa jo kaksikymmentä vuotta ja palvelee asiakkaita ympäri Lappia.

Keskus järjestää erilaisia tukiryhmiä traumaattisia elämänvaiheita kokeville, myös apua eroon voi sieltä saada. Kriisiapua annetaan puhelimitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa.

– Jo useampana vuonna meidän suurimpien yhteydenottojen syinä ovat olleet erilaiset menetykset. Ja sitten ovat parisuhteisiin liittyvät asiat. Ero ja vuorovaikutusongelmat, jotka liittyvät parisuhteisiin. Muita ovat yksinäisyyteen liittyvät ongelmat ja erilaiset elämän kriisit ja niihin liittyvät ongelmat, Pirjo Lehmuskoski sanoo.

Itsetuhoisuudesta kerrotaan yhä enemmän

Lapin ensi- ja turvakodin kriisikeskus päivystää myös Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelinta kahtena iltana viikossa.

Soittajat kertovat ihmissuhde- ja parisuhdeongelmistaan. Yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat seuraavaksi suurin huolenaihe, Pirjo Lehmuskoski sanoo. Joskus kyse on arjesta selviytymisestä, lisäksi keskusteluja käydään psyykkisiä ja fyysisistä sairauksista.

Itsetuhoisuus on nyt näyttäytynyt erityisesti puheluissa.

– Itsetuhoisuus on määrällisesti pieni, mutta tällä hetkellä näitä itsetuhoisia soittoja on kuitenkin enemmän kuin aikaisemmin.

– On laskettu, että päivässä tulee noin 5,3 puhelua, jotka liittyvät itsetuhoisuuteen. Kun esimerkiksi vuonna 2013 luku on ollut 3,8. Ehkä yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden myötä tulevat tällaiset itsetuhoiset ajatuksetkin.

Viime vuoteen nähden itsetuhoisuudestaan kertovien määrä on kuitenkin pysynyt samana, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Tämän vuoden luvut kertovat syyskuun lopun tilanteen. Winter nostaa esille tämänhetkisistä huolenaiheista taloudelliset seikat. Hän muistuttaa, että kriisipuhelin on perustettukin itsetuhoisuutta ehkäisemään.

– Ihmiset lähtevät ehkä helpommin ottamaan yhteyttä. Tarkoituksena on, että kynnys madaltuisi ja saataisiin ehkäistyä itsemurhia, Susanna Winter pohtii.

Puheluita enemmän kuin niihin voidaan vastata

Valtakunnalliselle kriisipuhelimelle on todellakin tarvetta. Soitot kriisipuhelimeen ovat lisääntyneet, mutta vain alle kolmasosaan puheluista pystytään vastaamaan.

Kriisipuhelimeen tuli yli 177 000 puhelua viime vuonna. Niistä 28:aan prosenttiin pystyttiin vastaamaan.

Suomen Mielenterveysseurasta kerrotaan, että soittojen määrä onkin vuosi vuodelta noussut. Syyskuun loppuun mennessä valtakunnalliseen kriisipuhelimeen oli tullut noin 130 700 puhelua, kertoo Susanna Winter.

Jos sekä kuluvan vuoden että viime vuoden luvut jakaa kuukautta kohti, näyttäisi siltä, että tämän vuoden puheluiden määrät pysyvät kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2014.

Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää arkisin lähes vuorokauden ympäri, tosin tauko on kello 7–9. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä soittoaika alkaa kello 15 ja loppuu kello 7. Puhelinnumero on 010 195 202.

Lapin ensi- ja turvakodissa sijaitsevan kriisikeskuksen puhelinnumero on 040 5537 508. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ovat maanantaista perjantaihin kello 8–18.