Menestystä ja uupumusta, ystäviä ja pettureita – yrittäjän muistelmat kovasta arjesta

Rahan anelua kauppaneuvoksen arvosta. Loppuunpalamista. Sukulaismiehen yritys kaapata yhtiö. Neljä nahkatakkista miestä viritetyn Ladan kanssa perään Petroskoissa. Tunnetun pohjoiskarjalaisen liikemiehen Veijo Sykön värikäs elämä on kuin elokuvasta - siitä osuva nimi juuri ilmestyneelle muistelmateokselle.

kirjallisuus
Veijo Sykkö
Liikemies Veijo Sykkö viettää eläkepäiviään Liperin Roukalahdella.Yle / Tarja Laitinen

Mitä kaikkea voi seurata siitä, kun nuori mies uskaltaa 1960-luvun lopulla kielitaidottomana tarttua rekan rattiin ja ajaa Englantiin Suomessa ylituotettua lihaa?

Joensuun Kiihtelysvaarassa vuonna 1935 syntyneelle Veijo Sykölle tämä toimi kimmokkeeena siihen, että hän tarttui tilaisuuteen ostaa myynnissä ollut Joensuun Matkatoimisto ja linja-autoyhtiö.

Tästä alkoi tie, joka johti matkoihin länteen avautuvaan Neuvostoliittoon. Etenkin bussireissuilla matkatoimistoyrittäjä joutui muun muassa kantamaan turistejaan hotellihuoneisiinsa Leningradissa.

– Moni oli Viipurista lähtöisin, ja he kertoivat matkalla Leningradiin bussin mikrofoniin kokemuksiaan. Joskus sortuivat sitten katkeruudessaan siihen alkoholiinkin, hymähtää Veijo Sykkö.

Myöhemmin itärajan takana Venäjällä asioidessaan liikemies joutui pakenemaan henkensä edestä viritettyä Ladaa, jossa istui neljä nahkatakkista miestä. Takaa-ajajien mielessä oli jotakin, jota Veijo Sykkö ei jäänyt tarkemmin kyselemään.

Joensuun Matkatoimisto Oy, Savo-Karjalan Tavara-Aitta Oy, SPAR-elintarvikeliike Petroskoissa, ravintolatoimintaa, sahabisnestä. Veijo Sykkö on jättänyt puumerkkiinsä moneen eri alaan ja yritykseen.

Elämä kuin elokuvaa-muistelmateos piirtääkin esiin toimeliaan miehen, jota siivitti eteenpäin uteliaisuus ja rohkeus tarttua eteen tuleviin tilaisuuksiin.

Välit serkkuun Kyösti Kakkoseen yhä poikki

Veijon Sykön muistelmateos vilisee eri alojen vaikuttajien nimiä ja valokuvia. Presidentti Urho Kekkonen, ministeri Arne Berner, vuorineuvos S. A. Tervo, jota Sykkö muistelee lämpimästi Pohjois-Karjalaa aidosti rakastavana, oikeana kansan ihmisenä.

Mutta yksi valokuva puuttuu, se on Sykön serkun, liikemies Kyösti Kakkosen kuva. Heillä oli aikanaan yhteisomistajuus niin sanotussa halpakauppaliikkeessä. Kun Sykkö kävi paitatehtaan tiimoilta Liettuassa, kotona odotti yllätys.

Palattuani eräältä matkalta, sain kotiini yöllä postiluukusta jätetyn kirjeen. Kirjeessä oli ilmoitus, että hallitus oli päättänyt erottaa minut Savo-Karjalan Tavara-Aitan toimitusjohtajan tehtävistä.

Kyösti Kakkosen kuvan puuttumiseen muistelmateoksesta Sykkö vastaa yksiselitteisesti.

– Ei muistot sellaiset ole, eikä arvot sellaiset, että minun kirjaani olisi mahtunut hänen kuvansa.

Ei rahalla, vaan käteen jaetuilla korteilla

Veijo Sykön titteli on "vain" liikemies. Hänelle puuhattiin kauppaneuvoksen arvonimeä, mutta Sykkö kieltäytyi maksamasta korvausta, joka nimen saantiin oli liitetty.

– Sehän on täysin sirkusta koko arvonimitoiminta, toteaa Sykkö.

Elämä kuin elokuva-teoksessa törmääkin useaan otteseen siihen, kuinka raha ja etenkin politiikka kietoutuvat toisiinsa. Nykypäivänä esiin nousseet vaalirahasotkut ovat vain yksi osa totuutta.

Veijo Sykkö kertoo kirjassaan omasta loppuunpalamisestaan. Hän muistelee kauhulla 1980–1990-lukujen niitä vuosia, jolloin yrityksiä kaatui toinen toisensa jälkeen ja moni päätti päivänsä oman käden kautta. Veijo Sykkö olikin mukana muovaamassa Suomen velkasaneerauslakia uuteen muottiin perustamalla Yrittämisen oikeus yhdistyksen.

Tänä päivänä Sykkö viettää eläkepäiviään Liperin Roukalahdella, Pyhäselän rannalla. Rauhallisessa paikassa, jonka pihapiiri kertoo omistajiensa puutarhaharrastuksesta.

Mielestäni kohtalollakin on merkityksensä. On pelattava niillä korteilla, jotka on sattunut saamaan.