Hyppää sisältöön

Teollisuuden rakennemuutos runteli uhrikuntien tulokehityksen

Ylen keräämä aineisto Suomen tulokehityksestä kertoo Nokian ja metsäteollisuuden rappion jarruttaneen tulojen kasvua monilla alueilla

Kuva: Kalevi Pitkäkangas / Yle

Tilastotiedot Suomen eri alueiden tulojen muutoksesta muistuttavat karusti viime vuosien teollisesta rakennemuutoksesta.

Nokian matkapuhelintehdas Salossa lopetti syvien vaikeuksien päätteeksi toimintansa vuonna 2012. Vertailuaikana 2005–2013 salolaisten mediaanitulot ovat kasvaneet reilut 3 200 euroa, kun koko maassa kasvua on tuona aikana yli 5 600 euroa.

Teknologiateollisuuden alasajot ovat tuskallisen tuttuja myös oululaisille. Suomen piilaaksoksikin mainitun Oulun tulokehitys – noin 25 prosenttia kahdeksassa vuodessa – on niin ikään jäänyt selvästi alle muun Suomen, jossa tulot ovat nousseet vertailuaikana reilut 30 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rakennemuutosjohtaja Tapani Mattila toteaa rakennemuutoksen vieneen työpaikkoja valitettavan paljon. Valtiovalta suuntaa erityistoimia ja rahaa ongelma-alueille.

Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, usein tuskallisen hitaasti.

– Nopeita hokkuspokkus-keinoja ei ole. Salon ja Oulun osalta voi todeta, että siellä on vielä työ kesken. Toimenpiteet ovat käynnissä ja toiveikkuutta voi hyvin pitää yllä, sanoo TEM:n rakennemuutosjohtaja Tapani Mattila.

Yle keräsi Tilastokeskuksen avulla tiedot maan mediaanitulojen kehityksestä postinumeroalueittain. Kuntakohtaisia tulomuutoksia niin kutsutuilla äkillisen rakennemuutoksen alueilla on lisäksi tarkasteltu StatFin-tietokannasta.

Sellutehtaan menetys uuvutti Kaskisen

Metsäteollisuus on sulkenut eri puolilla maata lähes kaksikymmentä tehdasta vuosina 2005–2013.

Pohjanmaalla Kaskisissa isku osui vuonna 2009, kun Metsä-Botnian sellutehdas sulki ovensa. Kaskisten tulokehitys junnaa muuta maata jäljessä, mediaanitulo on kasvanut vertailuaikana reilut kaksikymmentä prosenttia.

Kaskisten kaupunginjohtaja Marlene Svens kertoo sellutehtaan loppumisen hävittäneen jopa puolet Kaskisten tuhannesta työpaikasta.

– Kyllä ne vaikutukset näkyvät myös tänä päivänä. Ei ole ollut helppo saada lisää työpaikkoja, vaikka on yritetty, Svens kertoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutosjohtaja toteaa Kaskisista, että työttömyyden sitkeys kriisin jälkeen johtuu pienten ja keskisuurten yritysten puutteesta. Myös tukitoimet jäävät tällöin helposti tehottomiksi.

– Ei ollut sellaisia kasvuhakuisia yrityksiä, joiden kasvua katalysoimalla olisi niitä uusia työpaikkoja voinut syntyä, Tapani Mattila sanoo.

Koillis-Savon ihme vai tilastoharhaa?

Valtakunnallisessa tulokehitysvertailussa paljastuu myös yllätyksiä. Useat rakennemuutosalueet ja kunnat pärjäävät koko Suomeenkin verrattuna hyvin.

Koillis-Savon Juankoskella Stromsdalin kartonkitehdas teki konkurssin vuonna 2008. Tehtaan henkiinherättäminen ei ole onnistunut. Silti Koillis-Savo on alueena vahva, kun tulojen kehitystä verrataan muuhun maahan ja muihin rakennemuutosalueisiin.

Juankosken keskustassa tulot tosin nousivat 2005–2013 vain 29 prosenttia. Lähikunta Rautavaarassa mediaanitulot kasvoivat kuitenkin peräti 50 prosenttia vertailussa olevana ajanjaksona.

– No sehän kuulostaa erinomaiselta yllätykseltä, toteaa Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto.

Kunnanisän on vaikea yhdistää tilastotietoa ja vallitsevaa todellisuutta toisiinsa. Kunnan työttömyys on korkea, valtionosuuksia leikattu rajusti ja väestö vanhaa.

Kunnanjohtaja Murto arvelee, että syynä on tulojen alhainen lähtötaso, jolloin maltillinenkin nousu näyttää prosenteissa valoisalta.

Toinen selitys voi olla muuttoliike ja muu väestönkehitys. Kun Rautavaaran kaltaisesta kunnasta kansaneläkkeen varassa sinnitelleitä vanhuksia kuolee ja minimituloinen nuoriso lähtee kasvukeskuksiin, jäljelle jäävien vaatimatonkin tulokehitys voi näyttää tilastossa vaikuttavalta kasvulta.