Puhelimeen ei enää viitsitä vastata – "Koetaan, ettei tarvitse"

Monet pitävät puhelinta äänettömällä etenkin työpaikalla, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Samaan aikaan soittajien kärsimättömyys on lisääntynyt.

Kotimaa
Miehen kädessä iPhone 6 Plus.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaiset säätelevät omaa tavoitettavuuttaan yhä enemmän. Puhelimen annetaan helposti soida, vaikka estettä vastaamiseen ei ole.

– Työelämässä puhelin on usein lähtökohtaisesti äänettömällä, vaikka ei istuta edes palaverissa. Koetaan, ettei puhelimeen tarvitse vastata, kun on niin monta tapaa tavoittaa. Ruudulta näkee, jos joku on soittanut, ja hänelle voi soittaa takaisin, kertoo Elisan kuluttajien puheliittymistä vastaava liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Myös Tapaseura tunnistaa ilmiön. Sen mukaan puhelin kannattaa laittaa ennemmin kokonaan pois päältä kuin äänettömälle, jos puheluun ei halua – tai voi – vastata.

– Kohtelias ihminen vastaa aina puhelimeen, jos se soi. Hän sanoo, että nyt on huono tilanne ja pyytää, että asiaan palattaisiin jonkin ajan kuluttua, toteaa Tapaseuran varapuheenjohtaja Risto Rasku.

Toisaalta myös soittajien kärsimättömyys on lisääntynyt. Henkilöä, joka ei vastaa puhelimeen, voidaan pommittaa puheluilla. Hänet voidaan katsoa myös tilivelvolliseksi, ellei hän vastaa puhelimeen.

– Etenkin iäkkäämmät ihmiset kokevat, että pitää olla perusteltu syy miksei vastata puhelimeen. Nuoret suhtautuvat tähän huolettomammin, Jan Virkki sanoo.

Kellotaulu
Kuva näyttää, kuinka aikaisin aamulla on kyselyyn osallistuneiden mielestä soveliasta ottaa yhteyttä työkaveriin tai ystävään.Prior Konsultointi Oy

Ei puheluja ennen aamuyhdeksää

Elisa on teettänyt selvityksen (siirryt toiseen palveluun) suomalaisten puhelimenkäyttötavoista. Yhtiöstä arvioidaan, että puhelinetiketti on höltynyt viime vuosina. Esimerkiksi ajatus siitä, mihin aikaan on soveliasta ottaa toiseen yhteyttä, on muuttunut.

Rajat ovat häipyneet etenkin yksityiselämässä ja erityisesti nuorilta. Työelämässä noudatetaan etikettiä paremmin, mutta lipsuntaa tapahtuu sielläkin.

Kohtelias ihminen vastaa aina puhelimeen, jos se soi.

Risto Rasku

– Yhteydenotot tulevat työelämässä pääosin kello 8-17 välisenä aikana. Jos on joku kiireinen asia ilta-aikaan tai varhain aamulla, ensikontakti on tekstiviesti tai jokin muu tapa kuin puhelu. Tilanne voi jatkua puhelulla, jos tarpeen.

Yhtiön teettämään kyselyyn vastanneiden mielestä työhön liittyvän sähköpostin tai sähköpostin ystävälle voi lähettää kello 7-8 välillä aamulla. Tekstiviestille sopiva aika on vastaajien mielestä kello 8-9 välilllä. Työpuhelun voi soittaa jo yhdeksältä, mutta ystävälle soitetaan mieluiten vasta puoli kymmenestä eteenpäin.

Unohtaa ei sovi sosiaalista mediaa, joka ei juuri kellonaikoja tunne.

– Yhteyttä voidaan ottaa vaikka yöllä, koska yhteydenottotapoja on nykyään niin paljon, Virkki toteaa.

kellotaulu
Ystävään voi kyselyyn vastanneiden mielestä ottaa yhteyttä vielä kello 22 jälkeen illalla.Prior Konsultointi Oy

Nuoren puhelin saa laulaa myöhempään

Ilta-aikaan puhelimen käytössä on isompia eroja sen suhteen, käytetäänkö sitä vapaa-aikaan vai työhön liittyviin yhteydenottoihin. Työasioiden hoitaminen puhelimen välityksellä tulee kyselyyn vastanneiden mielestä lopettaa ennen iltayhdeksää, kun taas yhteydenpito ystävien kanssa voi jatkua vielä kello 22 jälkeen.

Hajontaa on kuitenkin paljon eri ikäryhmien välillä. Noin puolet keski-ikäisistä ja iäkkäistä ei hyväksy puheluja kello 21 jälkeen, kun taas monien nuorten mielestä kaverille voi soittaa vielä kello 22 jälkeen.

– Soittaja ajattelee, että jos toinen on nukkumassa, hän on laittanut puhelimen äänettömälle. Ajatellaan, että vastaanottaja kontrolloi asiaa siinä tilanteessa, Virkki toteaa.

Puhelin on usein äänettömällä töissä, vaikka ei istuta edes palaverissa.

Jan Virkki

Huonoa käytöstä

Selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat suhteellisen jyrkästi älypuhelimen käyttöön ruokaillessa tai työpalaverin aikana, mutta siitä huolimatta moni lähettää silloin henkilökohtaisia viestejä tai selaa sosiaalista mediaa tai uutisia.

Tapaseura ei pidä hyvänä asiana sitä, että puhelinta käytetään jatkuvasti. Sen mukaan älypuhelin syö muun muassa sosiaalista elämää. Varapuheenjohtaja Risto Rasku arvioi, että neljä viidestä tuijottaa puhelimen näyttöä esimerkiksi junassa.

– Se on ikävää katsottavaa, kun voisi ennemmin jutella ihmisten kanssa. On myös äärettömän huonoa käytöstä, jos kaivaa seurassa puhelimen esiin ja ja menee nettiin tai alkaa pelata sen sijaan, että seurustelisi muiden kanssa, Rasku sanoo.

Raskun mielestä suomalaisten on käytös on huonontunut älypuhelinten myötä.

– Lankapuhelinaikana voitiin keskittyä puheluun, kun siihen vastattiin. Ei ollut kiire eikä silloin tehty mitään muuta. Nyt puhelimessa puhutaan autoa ajaessakin, eikä puheluun keskitytä.