Siilinjärven koulut napsivat diplomeita kouluruokailusta – "Teemme ruokaa vatsoihin emmekä biojäteastiaan"

Siilinjärveläiset koulut ovat saaneet nimiinsä valtaosan Pohjois-Savoon myönnetyistä kouluruokadiplomeista. Viimeisimpänä diplomin sai Toivalan koulu, jonka rehtori Eeva Laitinen kehuu Siilinjärven kouluruokaa erinomaiseksi.

kouluruoka
Neela Hukkanen syö appelsiinia Siilinjärven Toivalan koulun ruokalassa. Tarjottimella on jäätelötuutti.
Vilma Ruokoski / Yle

Siilinjärvellä Toivalan koulu sai Suomen 200. kouluruokadiplomin. Ammattikeittiöosaajien yhdistys myöntää diplomin (siirryt toiseen palveluun) koululle tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä.

Pohjois-Savossa siilinjärveläiset koulut ovat saaneet enemmän kouluruokadiplomeita kuin muiden kuntien koulut yhteensä. Maakunnan kahdeksasta diplomista kuusi on siilinjärveläiskouluilla. Kysyimme Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalvelujen johtajalta Pirkko Markkaselta ja Toivalan koulun rehtorilta Eeva Laitiselta, millaisia ovat hyvä kouluruoka ja -ruokailu Siilinjärvellä.

Voima ja vitamiinit talteen

Kouluruoka valmistetaan Siilinjärvellä suositeltujen ravintoarvojen mukaisesti.

– Tärkeintä on, että teemme kouluruokaa oppilaiden vatsoihin, sanoo ruoka- ja puhtauspalvelujen johtaja Pirkko Markkanen.

Mitä paremmin ruoka maistuu ja mitä vähemmän sitä päätyy biojäteastiaan, sen parempi. Toivalan koululla hävikki on rehtorin Eeva Laitisen mukaan todella pientä.

Kouluruokailu on asia, jossa oppilaatkin voi osallistua asian kehittämiseen ja ideoimiseen

Eeva Laitinen

Siilinjärvellä kouluruokaa kehitetään kysymällä oppilailta palautetta jo ala-asteikäisinä sähköisen palautejärjestelmän avulla. Markkasen mukaan kouluruokalassa maistuu hyvä perusruoka, ja suosikkilistalla ovat muun muassa uunimakkarat, pinaattiletut ja ohrarouhepuuro.

– Kalaruuat eivät aina maistu. Joitakin salaatteja arvostellaan siitä, että ne ovat kuivia tai että vesimelonia pitäisi olla enemmän.

Rupatellen ruokapöydässä

Kouluruokailussa ruokalan henkilöstö on oheiskasvattajan roolissa. Lapset opettelevat ruokailun aikana päivittäin ruokatapoja ja -kulttuuria. Ruokalan tädit ja sedät auttavat erikoisruokavalioissa ja ohjaavat pieniä perunankuorijoita.

– Alakoulussa on hyvä, että opettajat osallistuvat ruokailuun, rehtori Eeva Laitinen sanoo.

Ruokailulla on tärkeä merkitys myös sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa. Ruokailuhetken tulisi olla iloinen ja virkistävä, Laitinen sanoo. Toivalassa on kuitenkin yli 200 oppilasta, joten desibelit nousevat ruokasalissakin herkästi.

– Äänenkäyttöön joutuu kiinnittämään huomiota.

Lähihaukea murekkeeksi

Pirkko Markkanen kertoo, että Siilinjärvellä tuotteiden kotimaisuus ja lähiruoka ovat kunnan hankintatavoitteiden kriteereinä. Kouluruoka kuuluu Kuopion hankintarenkaaseen, jonka kautta saadaan lähialueen ja kotimaan tuotteita.

Markkasen mukaan on hyvä, että kunnan päättäjät ovat linjanneet asiasta.

– Asia on kirjattu meillä valtuustotason ruokapalvelustrategiaan.

Siilinjärven koulukeittiöissä noin 12 prosenttia ruokatuotannosta tulee läheltä. Markkanen luettelee lähiruuaksi perunan, sipulin, marjat ja Pieksämäeltä tulevan leivän.

– Kaikkein uusimpana käytämme kalamurekkeeseen haukimassaa Kiuruvedeltä.

Kohti vielä parempaa

Toivalan koululla oli torstaina oppilaille tarjolla jäätelötuutit kouluruokadiplomin kunniaksi. Vaikka diplomi on merkki hyvästä kouluruoasta, diplomi oli Toivalassa startti kouluruoan kehitysprojektille. Lukuvuoden aikana Toivalan koulussa halutaan kiinnittää huomiota kouluruoan arvostukseen ja ruokailun viihtyvyyteen.

– Kouluviihtyvyys on ollut viime aikoina paljon esillä, ja kouluruokailu on asia, jossa oppilaatkin voi osallistua asian kehittämiseen ja ideoimiseen, Laitinen sanoo.

Kouluruoan arvostusta edistetään Toivolassa muun muassa opetuksessa ja tiedotuksessa. Koulun vanhempainyhdistys on mukana Näkkäriksi nimetyn ruokalan viihtyisyyden kehittämisessä.

Yksi kehittämiskohde Näkkärissä on sen akustiikka. Ruokailuvälineiden kilinä ja kolina sekä lasten kirkkaat äänet kaikuvat korkeassa tilassa ongelmaksi saakka.

– Pohdimme, olisiko seinäpinnoille saatavissa jotakin, mikä vähentäisi kaikumista, Laitinen sanoo.